Kuntacaset
5
/2012

Teksti: Mika Peltonen / UP
Kuva: Päivi Karjalainen

Mentorit tukevat nuoria opettajia

Kokkolassa huomattiin kymmenkunta vuotta sitten, että opettajien perehdyttäminen oli hoidettu huonosti. Lääkkeeksi kehitettiin vertaismentorointi. – Sillä tuetaan uusien opettajien työuran alkua, sivistysjohtaja Peter Johnson kertoo.

Peter Johnson

Osaaminen jakoon, vertaismentorointi opetusalalla -kirjan johdannossa kuvataan mentorointia kertomuksella kopiokoneen korjaajista. Heidän työtään muutettiin niin, että yhteiset kahvitauot jäivät pois. Kun havaittiin, että heidän osaamisensa heikkeni, kahvitauot palautettiin.

Kokkolan vertaismenterointi eli Verme on enemmän kuin kahvitauko. Se on systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa kuin pelkkä epämuodollinen keskustelu. Vermessä pyritään yhdistämään työssä tapahtuva oppiminen muodollisessa koulutuksessa saatuun teoreettiseen tietoon.

Opetusalan vertaismentorointi oli alunperin kokkolalainen idea, mutta sen kehittämistä ovat tukeneet myös Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijat.

– Siitä tuli 10 vuotta kestänyt käytännön ja tutkimuksen välinen vuoropuhelu, Peter Johnson kertoo.

Kokeneempi johdattaa keskustelua

Alun perin Kokkolassa oli ajatuksena parimentorointi, johon olisivat osallistuneet sekä vanhempi opettaja että uran alussa oleva kollega. Sitä ei kuitenkaan voitu aloittaa, koska uusia opettajia oli paljon ja mentoriksi haluavia vähän.

Rehtoreille on Kokkolassa järjestetty myös parimentorointia.

– Se on ollut mahdollista, koska rehtoreita palkataan harvemmin kuin opettajia.

Opettajien mentorointia tehdään keskimäärin neljän osallistujan ryhmissä.

– Kokeneempi kollega johdattaa ryhmän keskustelua, jonka aiheet tulevat koulutyön arjesta. Mentorointiin osallistuvat opettajat ehdottavat aiheita ja keskustelun lopuksi mentori kokoaa keskustelun.

Verme-ryhmissä huomattiin pian, että ryhmän vertaistuki on merkittävää.

– Tarkoitus on saattaa alulle hyvä keskustelu, jossa osallistujat itse etsivät vastauksia kysymyksiin ja tukevat toisiaan. Kun vertaismentorointi Kokkolassa aloitettiin vuonna 2003, osallistujia oli 19. Kymmenen vuoden aikana mukana on ollut kaikkiaan 162 opettajaa.

Ryhmiin kootaan opettajia eri kouluista. Keskustelut pidetään koulun ulkopuolella, jotta päästään hieman irti arjesta, rauhallisempaan ympäristöön. Ryhmillä on kuusi tapaamista vuodessa.

Nuoren opettajan kulttuurishokki

Kokkolassa mentorointi on helpottanut uusien opettajien työn alkua. Johnsonin mukaan he hahmottavat nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin opettajan ammatin.

– Tietysti heillä on takanaan opettajan koulutus. Vaikka siihen sisältyy opetusharjoitteluakin, tilanne on ihan uusi, kun edessä on oma luokka tai ryhmä sekä vastuu opetus- ja kasvatustehtävästä.

Kokonaisuuden hallitseminen työuran alkuvaiheessa voi Johnsonin mukaan olla uuvuttavaa.

– Monet nuoret opettajat kokevat kulttuurishokin, kun käsittävät, mitä työ loppujen lopuksi on.

Ryhmämentorointi lisää Johnsonin mukaan ratkaisukeskeistä ajattelutapaa ja hyvää keskusteluilmapiiriä kouluissa.

– Kokeneemmat opettajat saattavat monesti kokea nuoret, innokkaat opettajat uhkana tai heidän kanssaan saattaa syntyä ristiriitatilanteita. Kun työyhteisöön tulee uusi opettaja, syntyy aina jännitteitä.

Jos asiaa pystytään käsittelemään, syntyy Johnsonin mukaan parempi dialogi.

– Keskustelutaitoa, hyvää dialogia, tarvitaan kaikessa koulutyössä ja koulun kehittämisessä.

Koko työura kaipaa tukea

Kokkolassa ajatellaan, että mentorointi on osa opettajan täydennyskoulutusta.

– Virkaehtosopimukseenhan kuu-luu kolme päivää täydennyskoulutusta vuodessa. Se on usein seminaarityyppistä. Ryhmäkeskustelu on paljon parempi tapa, koska selvitettävät asiat tulevat osallistujilta, eivät kouluttajilta.

Johnsonin mielestä täydennyskoulutuksen elementtejä pitäisi miettiä niin, että opettaja saisi omaan opettajuuden kehittymiseen tukea koko työuran ajan.

– Sen lisäksi tarvitaan toki myös sellaista täydennyskoulutusta, jossa käsitellään ajankohtaisia opettamisen kehittämistavoitteita.

Opettajien metorointi innosti Kokkolan kaupunkia levittämään ideaa myös nuoriso-, liikunta-, kirjasto- ja museotoimeen.

– Alkusyksystä mentorointi aloitettiin myös varhaiskasvatuksessa. Mukana on sekä varhaiskasvatuksen esimiehiä että päiväkotien työntekijöitä.

Edelläkävijällä ei ole ongelmia

Kokkolan mentorointi on sujunut ilman ongelmia.

– Me olemme olleet hyvässä asemassa, koska olemme edelläkävijöitä. Muualla mentoroinnin käynnistämisessä on ollut haasteita, Johnson kertoo.

Kokkolan kaupunki lähettää kaikille uusille opettajilleen tiedotteen mentorointimahdollisuudesta.

– Kerromme siitä myös työhönottohaastattelussa ja kysymme, oletko kiinnostunut ja tiedätkö, että Kokkola järjestää mentorointia kattavasti.

Kaupungissa mentorointia pidetään vetovoimatekijänä.

– Se on työnantajan kädenojennus uudelle työntekijälle. Haluamme tehdä muutakin kuin vain perehdyttää opettajia uuteen työpaikkaan.

Uran alussa oleva opettaja muuttaa usein toiselta paikkakunnalta, jolloin kaupunki ja toimintatavat eivät ole tuttuja.

– Mentorointi on tärkeä asia myös kotiutumisen kannalta.

Kelpaa myös johtamisen kehittämiseen

Johnsonin mukaan mentorointi sopii myös kehittämisen välineeksi esimerkiksi muutostilanteissa.

– Jos vaikkapa palvelurakennemuutoksessa mukana ollut opettaja jostakin toisesta kunnasta saadaan mentoriksi, tämä voi kertoa kokemuksistaan. Se on aika tärkeää tietoa ja tuo rohkeutta muutokseen.

Johnson itse toimi aikaisemmin rehtorina ja rehtoreiden mentorina.

– Opettajia en ole koskaan mentoroinut, eikä kukaan ole koskaan ollut minun mentorina.

Harmittaako, ettei sinulla ole koskaan ollut mentoria?

– Harmittaa tietenkin. Olen ollut 30 vuotta Kokkolan kaupungin palveluksessa, eikä kukaan ole mentoroinut minua, Johnson naurahtaa.

25.10.2012