Palkasta pitäisi puhua

Palkkatietämystä ja palkkatyytyväisyyttä on tutkittu Suomessa pitkään. Marraskuussa julkaistuun Palkkatietämys Suomessa -tutkimukseen selvitettiin 5 200 henkilön näkemykset.

Tulosten mukaan palkkatietämys on Suomessa heikkoa. Puolet eivät osaa sanoa, miten oma työsuoritus vaikuttaa palkkaan. Joka kolmas ei tiedä, miksi hänen tehtävänsä on tietyllä vaativuustasolla.

Vain noin joka neljäs tietää, minkälaista palkkaa voisi saada vaativimmissa tehtävissä.

Aiemmin palkka määräytyi tehtävänimikkeiden, palvelusvuosien ja organisaatioaseman mukaan. Nykyisin työntekijä pystyy vaikuttamaan palkkakehitykseensä omalla toiminnallaan.

– Tämän takia henkilöstön on hyvä tietää, mitkä tekijät vaikuttavat palkkakehitykseen ja miten palkanosat määräytyvät, tutkija Anu Hakonen Aalto-yliopistosta sanoo.

Palkkatietämystä selvitettiin 20 organisaatiossa ja 31 palkkausjärjestelmässä. Kuntasektorilta mukana olivat Helsingin kaupungin opetusvirasto, rakennusvirasto ja sosiaalivirasto, Jyväskylän kaupunki sekä Kirkkonummen kunta.

Kuntasektorilla palkkatietämys keskivertoa parempi

Kuntasektorilla peruspalkan määräytyminen tunnetaan hyvin, mutta oman panoksen vaikutuksesta henkilökohtaiseen lisään tiedetään heikosti.

Joka viidennen työntekijän mielestä omassa organisaatiossa on pidetty hyvää huolta henkilöstön palkkatietämyksestä.

Hakonen huomauttaa, että tietämyksen taso vaihtelee suuresti organisaatioittain, sektoreittain ja palkkausjärjestelmien mukaan.

Kuntasektorilla tietämys peruspalkkauksesta on keskivertoa suurempi. Hakosen mukaan tähän on selvä syy.

– Kuntasektorilla valtaosa palkasta määräytyy tehtäväkohtaisen osan mukaan. Henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva palkanosa on pieni, hän huomauttaa.

Parantamisen varaa olisi.

– Olisi hyvä, että ihmiset jotenkin tietäisivät, miten oma suoritus voisi näkyä palkassa. Vaikka osuus on rahallisesti pieni, se kannattaisi silti tuntea hyvin. Tämä on kuntasektorin haaste.

Kahdenkeskisiä keskusteluja julkisten lisäksi

Hakonen painottaa keskustelun tärkeyttä. Vaikka Suomessa on tapana pysyä vaiti palkoista, julkisella sektorilla palkkatasot tiedetään suurin piirtein. Sen sijaan ei esimerkiksi tiedetä, miten olisi toimittava palkankorotuksen eteen.

Puhumattomuuden kulttuuri pitäisi Hakosen mukaan tällä kohtaa muuttaa. Palkkaukseen ja palkkausjärjestelmään ollaan sitä tyytyväisempiä, mitä avoimemmin palkoista kerrotaan ja mitä paremmin peruspalkkaus ja suoritusten vaikutus tiedetään. Myös palkkausjärjestelmän oikeudenmukaisuus edistää tyytyväisyyttä.

– Hyvä ja oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä lisää tyytyväisyyttä vain, jos järjestelmä tunnetaan, Hakonen painottaa.

Intranetit ja julkiset koulutustilaisuudet eivät yksin riitä.

– Ihmiset haluavat nimenomaan keskustella omasta palkastaan ja sen perusteista. Niistä on vaikea kysyä yleisissä tilaisuuksissa.

Hakonen puhuu proaktiivisuudesta. Hänen mielestään esimiesten tulisi aktiivisesti tarjota tilaisuuksia, joissa henkilö pääsisi puhumaan palkan eri osatekijöistä.

– Ihmiset haluavat puhua palkastaan nimenomaan esimiesten kanssa, sellaista henkilökohtaisempaa otetta. Tiedetään, että tietoa omasta palkasta löytyy jostain. Ihmiset eivät kuitenkaan luota, että organisaatio tai esimiehet tarjoaisivat tätä tietoa.

Avoin tietojen tarjoaminen lisää tutkimuksen mukaan ihmisten palkkatyytyväisyyttä, vaikka tieto sinällään ei olisi uutta.

– Ylipäätään tietojen tarjoaminen koetaan hyvänä. Organisaation kannattaisi tarjota ihmisille tilaisuuksia, joissa palkoista puhuminen olisi luontevaa, vaikka kehityskeskustelun yhteydessä. Olisi lupa puhua palkasta.

Hakonen toteaa, että esimiesten taidoissa on kohennettavaa. Tutkimuksen mukaan esimiehet tietävät palkkausjärjestelmistä, mutta rohkeutta puhua järjestelmistä ei välttämättä olekaan.

– Kuntasektorilla esimiehet kokevat olevansa hankalassa välikädessä. Toisaalta pitäisi puhua ihmisten kanssa palkoista, mutta toisaalta valtuudet palkankorotusten myöntämiseen ovat olemattomat. Ehkä siksi palkkoja ei juuri oteta esille kehityskeskusteluissa, Hakonen sanoo.

Palkkaan ollaan tyytyväisiä, palkkakehitykseen ei

Kaikkein tyytyväisimpiä ihmiset ovat palkkatietämystutkimuksen mukaan ansiotasoonsa. Tulos on sama sektorista riippumatta.

– Tyytymättömimpiä ihmiset ovat palkankorotusmahdollisuuksiin, palkkaukseen liittyvien toimintatapojen johdonmukaisuuteen ja tapaan, jolla palkankorotuksista päätetään, Hakonen kertoo.

Tässä kuntasektorilla on samat haasteet kuin muillakin:

– Eli miten palkankorotukset määräytyvät ja mikä on esimiesten rooli. Ihmiset kokevat, että nämä ovat yhä hämärän peitossa.

Hakonen huomauttaa, että tutkimuksen mukaan kuntasektorilla tunnetaan huonosti myös tulospalkkiojärjestelmät. Hänen omassa väitöskirjassaan kuntasektorin työntekijät pitivät tulospalkkioita kuitenkin hyödyllisinä.

– Tilanne ei ehkä ole niin yksiselitteinen, kuin se näyttää meidän palkkatietämystutkimuksessa.

Hän muistuttaa, että kuntasektorilla henkilöstö pääsee yleensä jollain tavalla vaikuttamaan tulospalkkioiden tavoitteisiin.

– Sen jälkeen ne myös muistetaan. Paras tapa lisätä tietämystä on ottaa henkilöstö mukaan tulospalkkausjärjestelmien suunnitteluun.

Suorituksen vaikutus palkkaan lisää tyytyväisyyttä

Palkkatietämys-tutkimuksen mukaan palkkatyytyväisyys on sitä suurempi mitä tarkemmin työntekijä tietää, miten hänen palkkansa määräytyy.

Kuntasektorilla tämä tiedetään tavallista paremmin. Silti juuri kuntasektorilla työntekijöiden palkkatyytyväisyys on kaikkein alhaisin.

Ristiriitaiseen tulokseen on Hakosen mukaan selvä syy.

– Tyytyväisyyden kannalta oleellisinta on tietää, miten oma suoritus vaikuttaa palkkaan. Tehtäväkohtaisen palkanosan merkitys ei ole niin suuri, vaan suoritukseen liittyvän.

Henkilökohtaisen palkanosan osuus on kuntasektorilla vielä hyvin pieni. Hakosen mielestä tämä selittää, miksei palkanosasta juuri haluta puhua.

– Vaikka tämä suoritukseen liittyvä palkanosa on vielä pieni, siitä pitäisi pitää enemmän ääntä. Ihmiset haluavat tietää, miten oma suoritus vaikuttaa palkkaan, Hakonen perustelee.

– Jos kriteerit olisivat kaikkien tiedossa, se olisi parasta.

Lisätietoa www.aalto.fi

Elina Moisio, Anu Hakonen, Roosa Kohvakka, Johanna Maaniemi, Aino Tenhiälä ja Matti Vartiainen: Palkkatietämys Suomessa, 2012

Anu Hakonen: Ei ainoastaan rahaa - Ryhmäperusteisten tulospalkkioiden merkitykset reflektioteorian näkökulmasta, 2012.