Kuntacaset
1
/2013

Teksti: Mika Peltonen, UP-uutispalvelu
Kuva: Oili Valkila

Työsuojeluohjelma tehdään yhdessä

Riihimäen kaupunki on hyödyntänyt kiitettävästi riskien arviointia työturvallisuuden kehittämisessä. Sen kehittäminen mielletään osaksi normaalia esimiestyötä.

Päivi Ojanen

Vuonna 2002 voimaan tullut uudistettu työturvallisuuslaki edellyttää, että työpaikan vaarat, riskit ja haitat arvioidaan ja niiden pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

Riihimäellä on mietitty ja kehitetty säännöllisesti keinoja vaarojen ja riskien arviointiin. Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto antoi tästä kaupungille kunniamaininnan vuonna 2009.

– Emme ole ajatelleet, että tehdään, kun laki käskee. Olemme miettineet, miten saisimme näistä toimista mahdollisimman suuren ja aidon hyödyn työpaikoillemme, Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkönä toimiva henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Ojanen kertoo.

Riihimäellä osataan työturvallisuuskuviot

Riihimäen kaupungissa on kehitetty toimintamalli, jossa työpaikkojen vaarojen ja riskien arviointi on osa kaupungin työsuojeluohjelman laadintaa, ja sitä kautta turvallisuusjohtamista.

Työsuojelun toimintaohjelma ja siihen liittyvä työpaikkojen vaarojen ja riskien arviointi päivitetään keskitetysti kolmen vuoden välein. Päivitys suunnitellaan ja ohjeistetaan toimikunnassa, jossa ovat työnantajan ja henkilöstön edustajat.

Tämän jälkeen työpaikat laativat omat vaarojen ja riskien arviointinsa. Työn pohjana käytetään sosiaali- ja terveysministeriön tarkastuslistoja.

– Työpaikat arvioivat, mitkä ovat kehittämiskohteita ja pulmia. Ne arvioivat myös riskien suuruutta ja sitä, pitääkö juttu saada heti kuntoon vai onko se isompi asia, jossa pitää edetä pikkuhiljaa, esimerkiksi budjettikäsittelyn yhteydessä.

Ojasen mukaan työpaikat arvioivat riskejä lisäksi tarpeen mukaan tiuhemminkin työolosuhteiden tai työn muuttuessa.

Tavoitteet koko kaupungin tasolla

Työsuojelun toimintaohjelma on samalla perehdyttämisaineisto kaupungin työturvallisuuskäytäntöihin esimiehille ja henkilöstölle.

– Ohjelmaan on koottu keskeiset kaupungin ohjeistukset, jotka liittyvät työsuojeluun sekä turvalliseen ja terveelliseen työskentelyyn. Siinä on käyty läpi myös työsuojeluvastuut organisaation eri tasoilla.

Ojasen mukaan keskeisintä toimintaohjelmassa on, että se sisältää tärkeimmät tavoitteet koko kaupungin tasolla. Ohjelma pitää sisällään myös hallintokuntien omat kehittämistavoitteet aikataulutettuina ja vastuutettuina.

– Työpaikat tekevät riskienarvioinnit. Ne toimitetaan oman hallintokunnan kehittämisryhmälle, hallintokuntakohtaiselle yhteistoimintaelimelle. Hallintokunnat miettivät, mitkä asioista ovat sellaisia, joita pitää viedä keskitetysti eteenpäin.

– Esimerkiksi kasvatus- ja opetuskeskuksen kehittämisryhmä kokoaa yhteen kaikkien koulujen ja päiväkotien riskienarvioinnit. Yhteenvedon pohjalta kehittämisryhmä laatii oman hallintokuntansa työsuojelun toimintaohjelman konkreettisine tavoitteineen, jotka on aikataulutettu ja vastuutettu.

Esimiehillä keskeinen rooli

Riihimäellä on pyritty riskejä arvioimalla myös parantamaan työturvallisuuden kehittämisen mieltämistä osaksi normaalia esimiestyötä kaikilla johtamisen tasoilla. Tässä on myös onnistuttu.

– Esimiehemme mieltävät työturvallisuusvastuunsa entistä selkeämmin ja paremmin. Ylin johto on sitoutunut siihen, että työturvallisuusasiat pitää olla hyvässä mallissa.

Säännöllinen riskienarviointi on opettanut myös työntekijöitä. He miettivät aiempaa paremmin omia työolosuhteitaan ja omaa työntekoaan
työturvallisuuden kannalta.

– On ihan ykkösjuttu, että työsuojeluasiat ovat yhteistoimintaa. Niitä ei voi tehdä esimies yksin eikä henkilöstö yksin. Eikä sitä voi konsultillekaan ulkoistaa.

Ojasen mukaan kuvioon tarvitaan henkilöstön oman työpaikan ja työolojen tuntemusta sekä esimies, joka pystyy viemään asioita eteenpäin ja päättämään.

– Vaikka puhumme työturvallisuuden kehittämisestä, puhumme oikeastaan henkilöstön hyvinvoinnista kokonaisuutena. Kun kehitämme työoloja, kehitämme hyvinvointia ja sitä kautta tuloksellisuutta.

Matkalla on opittu toimimaan toisin

Ojanen kertoo, että Riihimäellä on matkan varrella opittu ja huomattu, mitä pitää tehdä toisin.

– Olemme oppineet esimerkiksi muistamaan perehdyttämisen ja ohjeistuksen tärkeyden. Niistä lähdemme liikkeelle.

Työsuojeluväki ja työterveyshuolto ovat työpaikkojen tukena riskienarvioinnissa.

– Olemme oppineet myös sen, että kuinka keskeinen rooli esimiehillä on.

Esimiehet ovat oppineet vastuunsa työsuojelusta ja mieltäneet riskienarvioinninkin osaksi työtään ja työn kehittämistä.

– Alussa tätä tehtiin vähän pitkin hampain, että tämmöinenkin vielä tässä kaiken kiireen keskellä. Onhan se aina yksi lisähomma.

Ojasen mukaan niin henkilöstö kuin esimiehetkin mieltävät Riihimäellä, että työsuojelu on tärkeää ja siitä on monella tavalla hyötyä työssä.

Helpot asiat jo hoidettu

– Kun aloitimme kymmenen vuotta sitten, aluksi oli paljon ihan käytännön ongelmia. Piti panna enemmän asioita kuntoon. Tänä päivänä fyysiset olosuhteet on korjattu ja tapaturmariskit aika lailla minimoitu, Ojanen kertoo.

Nyt huomio kiinnittyy enemmän isoihin asioihin.

– Painopiste on muuttunut kymmenessä vuodessa. Helpot asiat on jo hoidettu. Tänä päivänä arvioitavat työn vaarat ja riskit eivät varmasti ole enää yhtä helposti poistettavia.

Suurimmat ongelmat tänä päivänä ovat Ojasen mukaan monilla työpaikoilla lisääntyneet työpaineet, työn muutokset ja sitä kautta työn hallinnan tunteen heikkeneminen.

– Meidän pitää miettiä, miten niiden kanssa pärjätään ja huolehditaan, etteivät ne kuormita henkilöstöämme.

22.2.2013