Lainsäädäntö
3
/2013

Jenni Aaltonen, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

5.6.2013

Mitä rajattu lääkkeenmääräämisoikeus tarkoittaa?

Sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus antaa mahdollisuuden kehittää tarkoituksenmukaista työnjakoa. Parhaimmillaan se parantaa myös hoidon saatavuutta.

Vuonna 2010 uudistettiin lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Uudet säännökset sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden oikeudesta rajattuun lääkkeenmääräämiseen tulivat voimaan vuoden 2011 alusta.

Laissa annettiin sairaanhoitajille mahdollisuus määrätä itsenäisesti eräitä tulehduksiin käytettyjä reseptilääkkeitä sekä uusia monien kansansairauksien hoidossa käytettäviä lääkemääräyksiä.

Rajatulla lääkkeenmääräämisoikeudella on haluttu vapauttaa lääkärien työpanosta vaativampaa lääketieteen osaamista edellyttäviin tehtäviin. Tavoitteena on myös parantaa työn hallintaa sekä kehittää osaamista ja sen hyödyntämistä. Tarkoituksena on siten edistää terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon tarkoituksenmukaista kehittämistä.

Huhtikuusta 2013 lähtien lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia on Sairaanhoitajaliiton arvion mukaan noin 120 eri puolella Suomea.

Koulutuksesta säädetään asetuksella

Lääkkeenmääräämisoikeus on tarkkaan rajattu. Oikeuden voi saada riittävän koulutuksen saanut laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut säädetyn lisäkoulutuksen.

Sairaanhoitajan rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeuttavaa koulutusta säännellään asetuksessa lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta. Asetuksen mukaan koulutukseen voidaan valita rekisteröity sairaanhoitaja tai sairaanhoitajana rekisteröity terveydenhoitaja tai kätilö, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus lääkkeen määräämiseen liittyvissä tehtävissä viimeisten viiden vuoden ajalta.

Asetus määrittelee koulutuksen pituudeksi 45 opintopistettä, ja koulutus kestää noin vuoden. Kliinisen hoitotyön opintokokonaisuuden lisäksi koulutuksessa on oltava vähintään 20 opintopistettä farmakologian, reseptiopin, kliinisen lääketieteen ja tautiopin opintoja.

Teoreettisten opintojen lisäksi vaaditaan käytännön opiskelu, jota ohjaa itsenäiseen ammatinharjoittamiseen oikeutettu lääkäri. Lääkäri vastaa opiskelijan välittömästä ohjauksesta ja osallistuu myös näytön arviointiin työelämässä. Ammattikorkeakoulu ja terveydenhuollon toimintayksikkö tekevät lääkäriohjauksesta kirjallisen sopimuksen.

Lisäkoulutus perustuu työnantajan tarveharkintaan ja työnantajan omiin koulutuskäytäntöihin. Henkilön lähettäminen lääkkeenmääräämisoikeuden tuovaan koulutukseen on perusteltua, jos palvelutoiminnassa tarvitaan tällaista osaamista.

Ammattiryhmien välistä yhteistyötä tarvitaan

Lääkkeenmääräämisoikeus ja siihen liittyvä koulutus edellyttävät eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Pitkällä tähtäimellä se muuttaa myös lääkäreiden perustehtävää heidän toimiessaan muun muassa valvovina lääkäreinä käytännön harjoittelussa. Lisäksi hoitajalla on aina oltava mahdollisuus konsultoida lääkäriä lääkkeen määräämiseen liittyvissä asioissa.

Parhaimmillaan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus parantaa hoidon saatavuutta, tukee pitkäaikaissairaiden hoitoa ja edistää lääkärien asiantuntemuksen suuntaamista niihin tehtäviin, joissa sitä eniten tarvitaan.

Mitä lääkkeenmääräämisoikeuteen kuuluu?

Laki antaa sairaanhoitajalle – tämän lisäkoulutuksen, riittävän kokemuksen ja tehtävänkuvan mukaisesti – rajatun oikeuden aloittaa lääkehoito ja jatkaa sitä.

Oikeus rajoittuu tilanteisiin, joissa on kysymys ennaltaehkäisevästä hoidosta tai lääkityksen jatkamisesta silloin, kun lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen tai kun lääkitys perustuu sairaanhoitajan toteamaan hoidon tarpeeseen.

Asetuksen mukaan lääkkeenmääräämisoikeuden edellytyksenä on, että työpaikan vastaava lääkäri antaa kirjallisen määräyksen, jossa todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä, ja mahdolliset lääkkeiden määräämiseen liittyvät rajoitukset. Tässä määräyksessä terveyskeskuksen vastaava lääkäri voi antaa sairaanhoitajalle oikeuden kirjoittaa joko kaikkia asetuksen sallimia lääkkeitä tai vain osaa niistä.

Kirjallisen määräyksen antaa vastaava lääkäri siinä terveyskeskuksessa, johon sairaanhoitaja on palvelussuhteessa. Kun sairaanhoitopiiri hoitaa alueensa terveyskeskuksen päivystyspalvelut, määräyksen antaa sairaanhoitopiirin johtava lääkäri, jos sairaanhoitaja on sairaanhoitopiirin palveluksessa. Määräys on siis sidoksissa henkilön työpaikkaan, ja työpaikan vaihtuessa tarvitaan uusi määräys.

Jäljennös kirjallisesta määräyksestä ja siihen tehdyistä muutoksista toimitetaan Valviralle.

Asetus rajaa ne tautitilat, joihin sairaanhoitajalla on oikeus määrätä lääkettä. Asetuksessa on myös määritelty se, mitä lääkkeitä näihin sairauksiin voidaan määrätä.

Asetusta lääkkeenmääräämisestä ollaan parhaillaan täsmentämässä.

Vaikutus palkkaukseen arvioidaan tapauskohtaisesti

Työnantaja ottaa lääkkeenmääräämisoikeuden tuoman osaamisen huomioon työntekijän tehtävän vaativuuden arvioinnissa.

Lääkkeenmääräämisoikeuden vaikutus tehtäväkohtaiseen palkkaan on aina arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon työnantajan paikallinen tva-järjestelmä. KVTES:ssä ei ole määräystä erillislisästä.


  • Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (ammattihenkilölaki, 433/2010, HE 283/2009 vp.)
  • Asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010)
  • Asetus lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta (1089/2010)

Yhteystiedot

Jenni Aaltonen

Jenni Aaltonen

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2116
Matkapuhelin:
+358 44 336 9670
Sähköposti:
Jenni.Aaltonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat