Lainsäädäntö
4
/2013

Kuva: Pixhill

10.9.2013

Virkasuhteen ja työsuhteen irtisanominen

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvan irtisanomisen tulee perustua asiallisiin ja painaviin syihin.

Työnantajan oikeus irtisanomiseen taloudellisista ja tuotannollisista syistä perustuu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n ja työsopimuslain 7:3 säännöksiin. Irtisanominen voi kohdistua vain toistaiseksi voimassa oleviin virka- ja työsuhteisiin sekä määräaikaisiin virkasuhteisiin.

Säännösten mukaan viranhaltijan/työntekijän työn tulee vähentyä olennaisesti ja pysyvästi. Vähentymisen tulee kohdistua viranhaltijan/työntekijän tekemään työhön.

Työn vähentyminen voi johtua työnantajasta riippumattomista syistä (esim. palvelujen kysynnän vähentymisestä) tai työnantajan omien toimenpiteiden seurauksena.

Kunta/kuntayhtymä päättää itse itsehallintonsa nojalla, miten se järjestää tehtävänsä ja palvelutuotantonsa. Tyypillisiä tilanteita, joissa työ voi vähentyä työnantajan omien toimenpiteiden seurauksena, ovat erilaiset organisaatiomuutokset, joiden seurauksena työvoiman tarve vähenee.

Organisaatiomuutosten taustalla voi olla joko pelkästään tarve tehostaa ja uudistaa organisaatiota, mutta usein uudistuksiin liittyy myös tarve toiminnan taloudelliseen tehostamiseen.

Tehtävät voivat vähentyä myös silloin, kun viranhaltijan/työntekijän tehtävät jaetaan muille organisaatioon jääville henkilöille. Tehtävien uudelleenjärjestely pelkästään esim. hankalaksi koetun viranhaltijan/työntekijän irtisanomiseksi ei ole asiallinen peruste.

Työn vähentyminen ja sitä kautta irtisanomisperusteen syntyminen voi perustua tyypillisesti myös siihen, että kunnan taloudellinen tilanne on niin vaikea, että se edellyttää henkilöstömenojen säästämistä ja palvelutuotannon karsimista.

Mitään tarkkaa määrittelyä siitä, kuinka heikko kunnan taloudellisen tilanteen tulee olla, jotta irtisanomisoikeus syntyisi, ei ole olemassa. Yleensä taloudellisen tilanteen edellyttämistä säästötoimenpiteistä päätetään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Toki säästötarve voi syntyä muutoinkin, jolloin säästötoimenpiteitä voidaan päättää erikseen.

Irtisanomisperusteen määritteleminen

Taloudellisen tilanteen niin vaatiessa kunnan ja kuntayhtymän mahdollisuudet tarjota jatkossa työtä ovat peruste irtisanomiselle. Tarjottava työ voi kokonaan loppua, ts. sitä ei enää lainkaan tehdä, tai tehtävät työt voidaan jakaa jäljelle jäävälle henkilöstölle.

Työnantajalla ei ole säännösten mukaan perustetta irtisanomiseen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, mikäli työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän/viranhaltijan samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työantajan toimintaedellytyksissä ei ole tapahtunut muutoksia vastaavana aikana.

Ehdotonta määräaikaa uuden henkilön ottamisessa ei ole säädetty. Selvää on se, että viimeistään silloin, kun irtisanomisia ryhdytään valmistelemaan, uuden henkilöstön rekrytointiin on suhtauduttava kriittisesti. Toisaalta on muistettava, että irtisanomisajan päättymisen jälkeen työnantajalla on ns. takaisinottovelvollisuus yhdeksän kuukauden ajan, jolloin uusia tehtäviä on ensisijaisesti tarjottava irtisanotuille.

Taloudellis/tuotannollisiin irtisanomisiin liittyy velvoite irtisanomisen välttämiseksi sijoittaa irtisanottava muihin tehtäviin. Työsuhteiselle työntekijälle on ensisijaisesti tarjottava hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä ja mikäli tällaista ei ole, hänelle on tarjottava hänen koulutustaan, ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaavaa työtä.

Viranhaltijalle on tarjottava hänen ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden sopivaa virkaa, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää tai työsuhdetta, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä. Velvollisuus tarjota uutta virkaa tai tehtävää koskee vain olemassa olevia tehtäviä tai virkoja.

Työnantajalla on myös velvollisuus kouluttaa työntekijää tai viranhaltijaa uusiin tehtäviin irtisanomisen välttämiseksi. Koulutuksen tulee olla kunnan toiminnan kannalta tarpeellista ja kohtuullista, esim. erityyppistä täydennyskoulutusta.

Irtisanomisjärjestys

Irtisanomisjärjestyksestä ei ole laissa säännöksiä. Sen sijaan KVTES VIII luvun 4 §:ssä on työsuhteisia työntekijöitä koskeva määräys, jonka mukaan mahdollisuuksien mukaan viimeksi irtisanotaan kunnan/kuntayhtymän kannalta tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä.

Tämän jälkeen kiinnitetään huomiota huoltovelvollisuuden määrään ja palvelussuhteen kestoaikaan.

Menettelytavat

Taloudellis-/tuotannollinen irtisanominen edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen kuin irtisanomisista päätetään. Yhteistoimintamenettelyä koskevat keskeiset säännökset ovat KYtL:n 4 ja 5 sekä 7–9 ja 13 §:t. Yt-menettely tulee käydä ennen kuin työnantaja tekee päätöksen irtisanomisista.

Yhteistoimintalain 4 §:n mukaan yhteistoimintamenettelyssä neuvoteltavia asioita ovat mm. organisaatiomuutokset, jos niillä on henkilöstön asemaan merkittäviä muutoksia. Tilanteessa jossa organisaatiomuutokset tai muutoin töiden järjestelyt johtavat irtisanomisiin, tulee ottaa huomioon lain 7–9 §:n säännökset työvoiman vähentämisessä noudatettavasta menettelystä.

Tilanteessa, jossa kunnan/kuntayhtymän talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi mm. useita irtisanomisia, tulee näitä toimenpiteitä käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.

Mikäli kunta tai kuntayhtymä harkitsee taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa irtisanomista (tai osa-aikaistamista taikka lomauttamista), yhteistoimintamenettelyssä tulee noudattaa erityistä menettelyä.

Työnantajan tulee antaa vähintään 5 päivää ennen neuvottelujen alkamista kirjallinen neuvotteluesitys. Neuvotteluesitys annetaan käytännössä henkilöstön edustajille (luottamusmiehille/yt-elimen jäsenille).

Mikäli irtisanomisen harkitaan kohdistuvan vähintään 10 työntekijään/viranhaltijaan, neuvotteluesityksessä tulee antaa tiedot toimenpiteiden perusteista, alustava arvio määrästä, periaatteista, joiden perusteella irtisanottavat määräytyvät sekä arvio irtisanomisten arvioidusta toteuttamisajasta. Käytännössä samat tiedot voidaan antaa myös irtisanottavien määrän ollessa vähäisempi.

Yhteistoimintaneuvotteluprosessin osana työnantajan on huolehdittava myös neuvotteluesityksen toimittamisesta työ- ja elinkeinotoimistoon. Työnantajien on suositeltavaa olla yhteistyössä muutoinkin työ- ja elinkeinotoimiston kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työllistymistä tukevien työvoimapalvelujen selvittämiseksi ja saamiseksi, siten kuin yhteistoimintalain 9 §:ssä on sanottu.

Yhteistoimintamenettely voidaan käydä niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden kanssa, joita irtisanominen koskee. Käytännössä erityisesti tilanteissa, joissa irtisanottavia on enemmän ja kyse on koko kuntaa/kuntayhtymää koskevasta asiasta, yhteistoimintamenettely käydään kollektiivisesti eli yt-elimessä.

Yt-menettelyn keskeinen sisältö on neuvotella irtisanomisten perusteista (esim. kunnan taloudellisen tilanteen edellyttämistä toimenpiteistä), perusteiden vaikutuksista sekä vaihtoehdoista (esim. muista säästömahdollisuuksista, muun työn järjestämismahdollisuuksista jne.).

Päätöstä irtisanomisista ei voi tehdä ennen kuin yt-menettely on päättynyt. Yt-menettely on täytetty, kun neuvotteluja on käyty 14 päivä ajan (irtisanottavia alle kymmenen) tai kuusi viikkoa (irtisanottavia vähintään 10).

Neuvotteluajoista voidaan paikallisesti sopia toisinkin. Todettakoon, että yt-menettely korvaa sekä TSL:ssa että viranhaltijalaissa säädetyn henkilön erillisen kuulemisen irtisanomisesta.

Yt-menettelyjen päättymisen jälkeen työnantaja voi tehdä päätökset irtisanomisista. Työsuhteisten työntekijöiden irtisanomista koskevat mahdolliset riidat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa eikä siis hallinto-oikeudessa valitusasioina.

Viranhaltijoiden irtisanomisesta voi sen sijaan tehdä normaaliin oikeusvaatimuksen ja valituksen. Oikaisuvaatimusaika (valtuuston irtisanoessa valitusaika) alkaa kuitenkin vasta irtisanomisajan päättymisestä.

Virkasuhteen ja työsopimuksen irtisanomisesta tarkemmin KT:n julkaisuissa Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas ja Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas.

Katso myös KT:n yleiskirje 07/2007.


Juttu on julkaistu lehden 4/2013 Talous tasapainoon -liitteessä.