Lainsäädäntö
2
/2014

Markus Mankin, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

17.4.2014

Osasairauspäivärahaa uudistettiin

Osasairauspäiväraha on tehokas keino lisätä kiinnittymistä työelämään ja ehkäistä työkyvyttömyyttä. Etuuden aiempi 72 arkipäivän enimmäiskesto on osoittautunut joidenkin sairauksien kohdalla liian lyhyeksi. Tästä syystä oli perusteltua pidentää sitä 120 arkipäivään.

Pitkä poissaolo työelämästä kasvattaa työkyvyttömyyden riskiä. Sen pienentämiseksi työnantajan kannattaa tukea varhaista työhönpaluuta silloin, kun työkykyä on vielä sairaudesta huolimatta jäljellä. Osasairauspäiväraha mahdollistaa osittaisen työnteon.

Osasairauspäivärahaa koskevat säännökset otettiin sairausvakuutuslakiin (SVL,1224/2004) vuoden 2007 alusta. Etuuden käyttöönotto ja käytön jatkuva lisääntyminen eivät ole vähentäneet täysiaikaisten sairauspäivärahojen määrää.

Osasairauspäivärahaa käytetään täyden sairauspäivärahajakson jälkeen, ei sen sijasta. Käytöstä tehdyn selvityksen mukaan osasairauspäiväraha pienensi riskiä jäädä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta kasvatti riskiä jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Etuuden käytön lisäämiseksi sairausvakuutuslain säännöksiä muutettiin 1.1.2010 niin, että työkyvyttömällä on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa työkyvyttömyyden alusta lähtien sairauspäivärahalle säädetyn omavastuuajan jälkeen. Osasairauspäiväraha voi alkaa myös välittömästi sairauspäiväraha- tai kuntoutusrahakauden jälkeen, mikäli etuus myönnetään välittömästi sairauspäivärahajakson jälkeen.

Osasairauspäivärahaan sovelletaan samoja työkyvyttömyyden edellytyksiä kuin sairauspäivärahaan.

Osa-aikatyöstä tehdään sopimus

Osa-aikainen työhönpaluu kokoaikaiselta sairauslomalta perustuu aina viranhaltijan ja/tai työntekijän suostumukseen. Etuuden myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Henkilön työkykyä arvioitaessa hankitaan riittävät tiedot siihen vaikuttavista sairauksista ja niiden toimintakyvylle aiheuttamista rajoitteista.

Sopimuksen osa-aikatyöstä on perustuttava terveydentilaa koskevaan selvitykseen sekä lääkärinlausuntoon. Lisäksi edellytetään, että henkilön työaika on ollut ennen osasairauspäivärahakautta tai sitä välittömästi edeltänyttä sairauspäiväraha- tai kuntoutusrahakautta kokoaikatyön mukainen. Työn tekemisestä osa-aikaisesti on sovittava siten, että työaika vähentyy vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta. Sopimuksen on oltava voimassa koko osasairauspäivärahakauden.

Osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että osa-aikatyöskentely on suunniteltu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää. Työnantajan on myös arvioitava, kykeneekö työntekijä suoriutumaan työstään aiheuttamatta vaaraa itselleen, muille työntekijöille tai työpaikalla oleville muille henkilöille. Työnantajan on siis huolehdittava työturvallisuuslaissa säädettyjen velvollisuuksiensa täyttämisestä.

Sairausvakuutuslaissa, työsopimuslaissa tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa ei säädetä työajan lyhennystavasta. Näin ollen työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä. Viranhaltijan kohdalla on huomattava, että kysymyksessä on osittainen virkavapaa.

Etuus myös kahta tai useampaa osa-aikatyötä tekevälle

Etuuden piiriin pääsevät nyt myös kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevät, jotka eivät sairautensa vuoksi jaksa työskennellä kokoaikaisesti, mutta kykenevät mahdollisesti tekemään lyhyempää työaikaa kaikissa työsuhteissaan tai työskentelemään yhdessä osa-aikaisessa työssä.

Jos työntekijä työskentelee säännöllisesti kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, eikä työntekijän työaikaa muutoin voitaisi pitää kokoaikatyön mukaisena, edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 35 tuntia viikossa.

Muuttuvatko työtehtävät?

Lähtökohtana on, että työntekijä tekee osa-aikaisen sairauspoissaolonsa aikana omia työsopimuksensa mukaisia tehtäviään normaalia lyhyemmän ajan tai vain osan normaaleista tehtävistään. Jos hän ei kykene tekemään tavanomaisia tehtäviään, voidaan osa-aikaisen sairausloman aikaisista tehtävistä sopia erikseen.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata noudattamaan osa-aikatyösopimusta edeltävän kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja.

Myös viranhaltija tekee osa-aikaisen sairauspoissaolonsa aikana virkaansa kuuluvia tehtäviä tai osan virkaansa kuuluvista tehtävistä. Jos viranhaltija ei kykene tekemään virkaansa kuuluvia tehtäviä osa-aikaisen sairauslomansa aikana, myös hänen tehtäviään voidaan määräaikaisesti tarkistaa hänen suostumuksellaan, tarvittaessa virantoimitusvelvollisuutta muuttaen (KVhL 23§).

Työnantaja ei voi osa-aikaistaa sijaista

Jos viranhaltijan tai työntekijän sairausloman ajaksi on palkattu sijainen, se rajoittaa työnantajan mahdollisuutta ottaa viranhaltija tai työntekijä työhön kesken hänelle myönnettyä ”täyttä” sairauslomaa.

Työnantajalla ei nimittäin ole oikeutta yksipuolisesti osa-aikaistaa määräaikaiseen työsuhteeseen kokoaikaiseksi otettua sijaista. Myös virkasuhteisen määräaikaisen sijaisen osa-aikaistamismahdollisuus on lähinnä teoreettinen huomioon ottaen osa-aikaistamisen perusteet ja osa-aikaistamiseen liittyvät menettelyt ja niihin kuluva aika.

Enimmäiskesto 120 arkipäivää

Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Etuuden enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki kahden edeltäneen vuoden ajalta maksetut osasairauspäivärahapäivät. Huomioon otetaan myös ne päivät, joilta osasairauspäivärahaa ei ole maksettu sen vuoksi, että vakuutetulle on samalta ajalta maksettu vanhempainpäivärahaa.

Jos vakuutettu on ollut yhtäjaksoisesti työkykyinen 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä osasairauspäivärahapäiviä ei oteta osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa huomioon. Osasairauspäiväraha on erillinen etuus eikä sen maksaminen vaikuta sairauspäivärahan enimmäisaikaan.

Jos työntekijä tai viranhaltija ei sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään, määräaikainen sopimus päättyy kesken sopimuskauden. Tällöin työntekijä tai viranhaltija siirtyy takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle (ks. TSL 2:11a ja KVhL 26 § 2 mom. sekä SVL 8:11). Mikäli osa-aikatyösopimus päättyy ennenaikaisesti, on työntekijällä ja/tai viranhaltijalla oikeus siirtyä sairauspäivärahalle osasairauspäivärahakauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Vaikutuksen sairausajan palkkaoikeuteen

Osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana tehty osa-aikatyö kerryttää KVTESin V luvun 2 §:n 5 momentissa tarkoitettua vähintään 30 kalenteripäivän pituista yhdenjaksoista virantoimituksessa- ja työssäoloaikaa. Vaikka siis työntekijän tai viranhaltijan sairauslomaetuudet olisivat jo katkenneet sen vuoksi, että hänelle on myönnetty sairauslomaa jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi, sairauslomaetuudet voivat taas alkaa, mikäli osa-aikainen työskentely jatkuu keskeytymättä osasairauspoissaolon aikana vähintään 30 kalenteripäivää. Tällöin osa-aikainen sairausloma saattaa toimia vastoin tarkoitustaan eli sitä, että sairauslomat eivät pitkittyisi vaan työhönpaluu nopeutuisi. Tilapäinen sairastuminen ei pääsääntöisesti oikeuta päättämään sovittua osa-aikajärjestelyä, elleivät osapuolet toisin sovi.

Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa myös työnantajalle. SVL 7 luvun 4 §:n mukaan työnantajan maksaessa työntekijälle tai viranhaltijalle osasairauspäivärahakaudelta työkyvyttömyyttä edeltävän kokoaikaisen työ- tai virkasuhteen perusteella määräytyvää täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten perusteella osa-sairauspäivärahalla olevalle ei makseta sairausajan palkkaa. KVTESin mukaan osasairauspäivärahan perusteena olevaan osa-aikatyötä koskevaan sopimukseen sovelletaan osa-aikatyötä koskevia määräyksiä. Osa-aikatyön aikana työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan osa-aikapalkkaa. Tällöin hänen sairauspäivänsä (KVTES V luku 2 §) eivät myöskään kulu.