Lainsäädäntö
5
/2014

Markus Mankin, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

21.10.2014

Eläkeuudistus hillitsee eläkemenoja

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työeläkejärjestelmän uudistuksesta syyskuussa. Kunnallisen eläkejärjestelmän kannalta eläkeuudistus merkitsee toteutuessaan parempaa rahoitustasapainoa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen 26. syyskuuta saavuttama neuvottelutulos näyttää suuntaviivat lainsäädäntövalmistelulle, jota työstetään kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Monet eläkeuudistuksen yksityiskohdat tarkentuvat vasta lain valmistelussa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätkaudella 2015.

KT Kuntatyönantajat edusti eläkeneuvotteluissa kaikkia julkisen sektorin työnantajia. Työmarkkinakeskusjärjestöistä Akava ei hyväksynyt sovittua ratkaisua. Uudistus koskee kuitenkin akavalaisia.

Eläkeuudistus tulee voimaan 1.1.2017, mutta esimerkiksi vanhuuseläkkeen ikärajoja korotetaan pitkällä siirtymäajalla. Eläkeuudistus ei koske maksussa olevia eikä ennen 1.1.2017 myönnettäviä eläkkeitä.

Eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria myöhentämällä eläkkeelle siirtymisikää 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Uudistus hillitsee eläkemenojen ja -maksujen kasvua, joten ratkaisulla supistetaan julkisen talouden kestävyysvajetta runsaan prosenttiyksikön, joka on noin neljäsosa koko julkisen talouden kestävyysvajeesta.

Lisäksi uudistusehdotus varmistaa riittävät eläkkeet, parantaa työllisyysasteita, parantaa työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa sekä edistää sukupolvien välistä tasapuolisuutta.

Kunnallisen eläkejärjestelmän (KuEL) kannalta uudistus merkitsee parempaa rahoituksellista tasapainoa. Eläkemaksut ovat keskeinen henkilöstökustannuserä, joten niillä on suuri vaikutus työvoimavaltaisella kunta-alalla. Kuntatalouden näkymien kannalta on tärkeää, ettei työnantajan eläkemaksua koroteta nykytasosta.

Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan asteittain

Nykyinen alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta nostetaan asteittain vuoteen 2027 mennessä 65 vuoteen. Ikäraja määräytyy syntymävuoden perusteella. Nousu tapahtuu vuonna 1955 syntyneistä lähtien 3 kuukautta vuodessa/ikäluokka. Ennen vuotta 1955 syntyneiden eläkeikä jää ennalleen.

Vuoden 2027 jälkeen alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajan odotteen kehitykseen. Työssäoloajan ja eläkkeellä oloajan suhdetta seurataan. Kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön
johdolla 5 vuoden välein.

Yläikäraja nousee asteittain 70 vuoteen

Vakuuttamisvelvollisuuden ja vanhuuseläkkeen yläikäraja nousee asteittain 70 vuoteen. Nykyinen työsopimuslain mukainen eroamisikä on 68 vuotta. Työsuhde päättyy automaattisesti pienennä. Tavoite-eläkeikä kerrotaan työeläkeotteessa 5 vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää.

Kannustinkarttuma ja korotettu karttuma poistuvat

Nykyisin eläkettä ansaitaan 1,5 % vuodessa 53 vuoden ikään asti, 1,9 % 53–62-vuotiaana ja 4,5 % i63–67-vuotiaana (ns. kannustinkarttuma). Eläkeuudistuksessa kannustinkarttuma ja korotettu karttuma poistuvat kokonaan.

Karttuma on siirtymäkauden jälkeen kaikilla 1,5 % vuodessa koko työuran ajalta. Eläkettä karttuu koko palkasta, eli palkansaajien työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa.

Kannustinkarttuma korvataan ns. lykkäyskorotuksella. Jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen, maksetaan jokaista lykkäyskuukautta kohden 0,4 prosentin lykkäyskorotus.

Karttumamuutokset tulevat voimaan 1.1.2017 alkaen. Karttumissa on siirtymäsäännös, jonka mukaan karttuma 53–62-vuotiailla on 1,7 % vuodessa vuosina 2017–2025.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Osa-aikaeläke korvataan 1.1.2017 alkaen osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Eläke on 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä. Alaikärajana on aluksi 61 vuotta ja vuodesta 2025 lähtien 62 vuotta. Uusi eläkemuoto on aikaisempaa joustavampi, koska osa-aikatyön vaatimuksesta luovutaan.

Työnteolle eläkkeellä ja ansaittavan palkan suuruudelle ei ole rajoitteita. Työnteosta eläkkeen ohella kertyy normaalisti työeläkettä. Eläkkeelle jääminen ennen vanhuuseläkkeen alaikärajaa pienentää tulevaa vanhuuseläkettä. Varhennusvähennys on 0,4 % kuukaudessa vanhuuseläkeiän alarajaan saakka.

Sovittu eläkeuudistus sisältää ehdotuksen työaikalain 15 §:n muuttamisesta. Työnantajan olisi jatkossa ensisijaisesti järjestettävä osa-aikatyö työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen.

Työajan lyhentämisestä sovitaan työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella, jossa otetaan huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoiminta. Säännös lyhennetystä työajasta on tarkoitus tulla työaikalakiin 1.1.2017 lukien.

Työuraeläke

Eläkeuudistukseen sisältyy uutena eläkemuotona ns. työuraeläke. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehty pitkä ura voi oikeuttaa siirtymään työuraeläkkeelle 63 vuoden iässä riippumatta siitä, mikä on oman ikäluokan alin vanhuuseläkeikä.

Pitkällä työuralla tarkoitetaan vähintään 38 vuoden työeläkevakuutettua työuraa, jota on tehty vähäisin poikkeuksin rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Työuraan lasketaan mukaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakaudet enintään 3 vuoden ajalta.

Työttömyysputki säilyy

Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki säilyy. Työttömyysputkella tarkoitetaan ikääntyneiden työntekijöiden oikeutta saada tietyin edellytyksin ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös 500 työttömyyspäivän jälkeen siihen saakka, kunnes on mahdollisuus päästä vanhuuseläkkeelle.

Vuonna 1955–1956 syntyneillä lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta, tätä vanhemmilla 59 vuotta. Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.

Jatkossa yli 58-vuotiailla on ns. ansiopäivärahatakuu työttömyysturvassa. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden aiempaa työtä pienempipalkkaisen työn vastaanottaminen ei heikennä työttömyyspäivärahaa. Näissä tapauksissa työttömyyspäiväraha lasketaan vanhan palkan perusteella.

Eläkeuudistuksessa on sovittu, että työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee vuodella eli 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Ennen korotuksen toteuttamista arvioidaan, miten työvoimapalvelujen ikääntyneitä koskevat tuki- ja aktiivitoimet ovat vaikuttaneet.

Lain mukaan 60 vuotta täyttäneellä tai sitä vanhemmalla työttömällä työnhakijalla on oikeus ennen ansiopäivärahan enimmäiskeston täyttymistä saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi niin pitkäksi ajaksi, että työssäoloehto uudelleen täyttyy. Mikäli toimet eivät ole vaikuttaneet riittävän positiivisesti ikääntyneiden työmarkkina- asemaan, ei ikärajan nostoa tehdä.