Taija Hämäläinen, KT:n työmarkkina-asiamies
Työelämän kehittäminen
5
/2014

Teksti: Marjaana Mattila
Kuva: Seppo Haavisto

21.10.2014

Ikäjohtaminen on osa moninaisuuden johtamista

On tärkeää, että työpaikoille tarjotaan tukea ikäjohtamiseen ja moninaisuuden johtamiseen. KT on sen vuoksi ollut mukana kehittämässä työkalua, jolla voidaan tukea kaikenikäisten työhyvinvointia, kertoo työmarkkina-asiamies Taija Hämäläinen.

Kunta-alan työntekijöiden keski-ikä oli 45,7 vuotta vuonna 2013. Suurimman ikäryhmän muodostivat 50–59-vuotiaat, joita oli yli kolmannes. Toisaalta keskimääräinen eläkkeellä oloaika on pidentynyt 2000-luvulla useilla vuosilla samalla, kun väestön eliniän odote on kasvanut. Erityisesti fyysisesti raskaista ammateista jäädään usein työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kestävyysvaje, eläkeuudistus ja työurien pidentäminen ovat ajankohtaisia aiheita yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mutta mikä on näiden asioiden kytkös ikäjohtamiseen?

Eri ikäisten vahvuuden käyttöön

Ikäjohtamisessa on ennen kaikkea kyse työpaikan moninaisuuden johtamisesta, muistuttaa KT:n työmarkkina-asiamies Taija Hämäläinen.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työuran eri vaiheissa olevien työntekijöiden tarpeet ja vahvuudet otetaan huomioon johtamisessa ja töiden suunnittelussa.

Näin työtä ja työntekoa voidaan kehittää siten, että ne tukevat eri-ikäisten ja eri elämän vaiheissa olevien työntekijöiden työnhyvinvointia sekä työn tuloksellisuutta.

Hämäläisen mukaan ikäjohtamisessa on myös kyse työpaikan arvoista.

– Siitä, että jokainen työntekijä on tärkeä, ikään katsomatta.

Ikäohjelma konkretisoi käytännöt

Hämäläisen mielestä ikäjohtamisen pitäisi olla luonteva osa organisaation henkilöstöhallinnon suunnitelmia.

– Se voi konkretisoitua työpaikan ikäohjelmana, johon kirjataan työpaikan kaikki ikään ja työuraan liittyvät kehittämistarpeet.

Ikäohjelma tuo näkyväksi työpaikan toimenpiteet, joilla tuetaan työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia työuran eri vaiheissa. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi siihen, miten työpaikalla helpotetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista, huolehditaan työntekijöiden osaamisesta ja ammattitaidosta, otetaan huomioon eri-ikäisten voimavarat ja vahvuudet tai tuetaan työkyvyn ylläpitämistä.

Ikäjohtaminen hyödyttää kaikkia osapuolia

Taija Hämäläisen mukaan ikäjohtamista on helppo perustella, sillä parhaimmillaan siitä hyötyvät kaikki osapuolet: niin työnantaja, työntekijä kuin yhteiskunta.

Työnantajalle ikäjohtamisen hyödyt näkyvät muun muassa työn parempana tuloksellisuutena sekä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden vähenemisenä.

– Ikäjohtaminen tukee myös työpaikan hallittua uudistamista ja työntekijöiden osaamisen kehittämistä.

Työntekijälle ikäjohtaminen tarjoaa mahdollisuuden parempaan toimintakykyyn, elämänlaatuun sekä pidempiin työuriin ja näiden kautta myös parempaan ansiotasoon – sekä työssä että eläkkeellä.

Yhteiskunnan näkökulmasta ikäjohtaminen tuo säästöjä, kun tehdyn työn määrä lisääntyy. Näin ikäjohtaminen on yksi ratkaisu työurien pidentämistalkoisiin.


Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria

Työturvallisuuskeskus on julkaissut sähköisen työkalun ikäjohtamiseen. Työkaarityökalu on kehitetty yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria -oppaan pohjalta. Sen valmistelu perustui työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen ja työurasopimukseen.

Tuki työuran kaikissa vaiheissa lisää tuottavuutta ja työpaikan hallittua uudistumista. Myös työhyvinvointi ja työkyky paranevat, kun työpaikan toiminta nojaa eri-ikäisten vahvuuksiin ja tiiviiseen yhteistyöhön.

Työkaarityökalu auttaa työpaikkoja arvioimaan ikäjohtamisen käytäntöjä, asettamaan tavoitteita sekä kehittämään työtä, työoloja ja toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työssä pysymiseksi työurien alussa, keskellä ja lopussa.

Työkaariajattelu osaksi johtamisperiaatteita

Työkaariajattelun näkökulmia voi liittää osaksi johtamisperiaatteita ja henkilöstösuunnitelmia tai kirjata työpaikan tarpeisiin sopiva työkaariohjelma.

Työntekijöiden ikään ja eri elämänvaiheisiin liittyvät tarpeet vaikuttavat selvästi työpaikan tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin. Hyvät käytännöt ja niitä koskevat selvitykset osoittavat, että eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden huomioon ottaminen työpaikan kehittämistoimissa hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä.

Eri-ikäisten työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen on mahdollista yhdistää työn laadun ja tuottavuuden parantamiseen. Pienetkin investoinnit henkilöstöön tulevat korkojen kanssa takaisin jo muutamassa vuodessa.

– Työkaarityökalu helpottaa työpaikkoja ymmärtämään eri-ikäisten johtamista ja sen kehittämistä. Työpaikat eroavat ennakoivuuden, avoimuuden, ketteryyden ja yhteistyön suhteen. Kehittämisen A ja O on henkilöstön ja johdon yhteinen, tinkimätön toimintatapojen ja -ympäristön arviointi, ymmärrys ja suunnitelmallisuus. Tähän työkalun käytännönläheiset sisällöt tuovat apua, painottaa työkalun kehityksestä vastannut TTK:n asiantuntija Jarna Savolainen.

Työkäärityökalu on sijoitettu Työturvallisuuskeskuksen maksuttomaan Sykettätyöhön.fi-palveluun. Opas ”Työkaarimallilla kohti pitempiä työuria" on luettavissa KT:n verkkosivuilla www.kt.fi


Työkaarityökalu auttaa työpaikkoja

  • arvioimaan ikäjohtamisen käytäntöjä
  • asettamaan tavoitteita
  • kehittämään työtä, työoloja ja toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työssä pysymiseksi työurien alussa, keskellä ja lopussa.