Työelämän kehittäminen
6
/2014

Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kuva: Pixhill

15.12.2014

Kunnissa piilee paljon potentiaalia

Suomalainen työvoima on kallista mutta tehokasta. Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kestin mukaan kuntasektorin tehokkuutta voitaisiin kuitenkin huomattavasti parantaa työelämän laatuun ja henkilöstöön panostamalla.

Talous on kuralla yhä useammassa kunnassa. Aseita vaikeuksien voittamiseen on harkittava tarkasti, sillä lyhyen tähtäimen nopeat korjauskeinot voivat viedä kunnan ojasta allikkoon. Tutkimusjohtaja Marko Kesti on varma, että kunnilla on jo kaikki valmiudet tehokkaampaan työntekoon ja talouden parantamiseen. Johtoporras on tehokkuuden lisäämisessä ratkaisevassa asemassa.

– Suurin kuntatuottavuutta heikentävä asia on tällä hetkellä se, että kuntajohdon huomio on rakenteellisissa uudistuksissa ja se on pois operatiivisesta kehittämisestä, Kesti sanoo.

Kesti kertoo esimerkin Haminan kaupungista, jossa kuntatuottavuuden kehittämishankkeen avulla saavutettiin nelinkertainen tuotto. Toimintamallia ei kuitenkaan lähdetty laajentamaan, sillä samaan aikaan tapahtunut kuntaliitosselvitys kiinnitti johdon huomion toisaalle. Se vaikeutti oman toiminnan kehittämistä.

Joskus kuntaa saattaakin vaivata niin sanottu Nokia-syndrooma; johto lakkaa kuuntelemasta omaa henkilöstöä, sillä muualta tulevat muutostekijät vievät johdon huomion. Henkilöstöllä voisi kuitenkin olla arvokkaita ideoita työn tuottavuuden kehittämiseksi. Tämän myötä kunnan palvelutuotannosta tulee huonosti tuottavaa. Koska palvelujen kysyntä ei katoa mihinkään, tehokkaampi yksityinen sektori korvaa kunnan oman palvelutuotannon.

– Kunta pystyy tuottamaan tehokkaasti palveluja, mutta se vaatii pitkäjänteistä henkilöstön kehittämistä ja oikeanlaista johtamista. Johdon fokus pitää saada kääntymään kaiken maailman rakennemuutoksista omaan toimintaan, Kesti korostaa.

Millaisilla keinoilla omaa tuottavuutta sitten parannetaan? Usein ratkaisua on haettu henkilöstökulujen leikkauksilla, mutta Kestin mielestä se ei yleensä paranna tuottavuutta vaan leikkaa kapasiteettia. Ensin pitäisi vähentää ylitöitä parantamalla työn sujuvuutta ja selvittää mahdollisuudet tehdä itse joitakin palveluja, jotka on ostettu ulkopuolelta.

Tehokkuutta voidaan lisätä parantamalla henkilöstön työn imua ja työhyvinvointia. Pelkkä pahoinvoinnin vähentäminen ei riitä. Osa työajasta kannattaa käyttää positiivista psykologiaa hyödyntävään kehittämiseen, jolloin työn sujuvuus paranee. Näin sähläykseen kuluva aika vähenee ja organisaation tehokkuus paranee.

Irtisanomiset ovat vaikeuksiin joutuneiden kuntien viimeinen oljenkorsi. Kesti kuitenkin uskoo kriisikuntien

kykyyn nousta upottavistakin soista. Irtisanomisista ei kannata lamautua, vaan lähteä rohkeasti kehittämään omaa organisaatiota.

– Koskaan ei ole liian myöhäistä.


Konkretiaa kehittämiseen

Marko Kestin tutkimuksessa työelämän kehittäminen lähtee henkilöstöstä itsestään. Kun perinteiset työhyvinvointikyselyt painottuvat usein työpahoinvoinnin ympärille, Kestin Hiljaiset signaalit -mittausmenetelmä auttaa löytämään konkreettisia kehittämistoimenpiteitä.

Menetelmällä mitataan ensin työelämän laatua ja käynnistetään lukuisia työelämäinnovaatioita. Sen jälkeen henkilöstön tuottavuutta voidaan tutkia analysointityökalun avulla yhdistämällä laatutekijöihin kuntaorganisaation talous- ja henkilöstötietoja. Analyysi kertoo, paljonko taloudellinen tulos kasvaa eri kehittämistoimenpiteiden myötä.

Kestin mallia on hyödynnetty menestyksekkäästi esimerkiksi Saarijärven kunnassa ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Tällä hetkellä vastaavaa kehittämistä tehdään muun muassa Rovaniemellä, Jämsässä ja Hämeenlinnassa.

Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, kansi

Lisää mittausmenetelmästä ja tuottavuuden kehittämisestä teoksissa:

  • Kesti M. (2014): Henkilöstövoimavarat tuottaviksi
  • Kesti M. (2013): Hiljaiset signaalit esimiestyössä