Economicus
2
/2016

Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Kuva: Seppo Haavisto

Neljännesvuosisata kunta-alan uudistuksissa mukana

Kevan valtuuskunta valitsi minut yksimielisesti 16. helmikuuta Kevan toimitusjohtajaksi. Aloitan uudessa työssäni toukokuun alussa. Tehtäväni vaihtuvat, mutta toimintani kuntakentän palvelijana jatkuu.

Timo Kietäväinen

Olen saanut monien muiden ikätovereideni lailla olla mukana kunnallishallinnon kehitystyössä hyvin kiinnostavana ajanjaksona.

Toimintani kunnallisissa keskusjärjestöissä alkoi Kunnallisliiton hallituksen puheenjohtajana vuonna 1989. Toimin tuossa tehtävässä muun muassa neuvottelijana kunnallisten keskusjärjestöjen yhdistymisneuvotteluissa, kun kuntien ja silloisten kuntainliittojen seitsemän järjestöä yhdistettiin. Vuoden 1992 alusta aloitin työni Kunnallisliiton toimitusjohtajana.

Kesäkuussa 1993 aloitti uusi yhdistetty liitto, Suomen Kuntaliitto, jonka varatoimitusjohtajaksi siirryin.

Irti tiukasta valtion ohjauksesta

1990-luvun alussa kunnissa elettiin vielä hyvin tiukassa normiperusteisessa ohjauksessa. Kuntien valtionosuusjärjestelmä oli hyväksyttäviin menoihin ja kuntien kantokykyluokitukseen perustuva. Kuntapalvelut tuotettiin pitkälti kuntien tai kuntayhtymien toimesta, ja kuntakonserneista ei ollut tietoakaan.

Valtion ja kuntien suhteista sovittiin järjestelyasiakirjamenettelyllä, jonka toimivuus oli kyseenalainen. Kuntien ja valtion talous olivat hyvin erillisiä. Kunta-asioita hoidettiin sisäasianministeriössä.

Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin 1990-luvun alussa pitkälti laskennalliseksi. Kuntalaista tuli mahdollistava ja kunnista palvelujen järjestäjiä. Kuntien taloussäädökset uudistettiin pääosin liikekirjanpidon mukaisiksi ja kuntakonserni-käsite otettiin käyttöön.

Talouskriisissä kunnat sopeuttivat talouttaan

Taloussäädökset astuivat viiveellä voimaan vuoden 1997 alusta. Kuntamuotojen väliset erot ja kuntien pakkoliitosmahdollisuus valtioneuvoston päätöksin poistettiin. Laaja norminpurkupaketti toteutettiin. Talouskriisi käynnisti kuntien valtionosuusleikkaukset.

Talouskriisin myötä kyettiin myös sopimaan palkkasäästöistä. Säästöillä pelastettiin kunta-alalla kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Kunnat sopeuttivat talouttaan myös leikkaamalla voimakkaasti investointejaan, mihin silloinen kunnallinen kirjanpitojärjestelmä kannusti. Noista leikkauksista kärsittiin vuosia jälkeenpäin, kun peruskorjausrästit kaatuivat päälle.

Kuntaliitossa vahvistui 1990-luvun alkupuolella linjaus turvata hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus sitä uudistamalla. Oli merkittävää, että poliittisesti nämä linjaukset, mukaan lukien kuntapalvelujen hallittu ulkoistaminen, tehtiin yksimielisesti.

Kunnallisverovähennyksillä tehtiin veropolitiikkaa

1990-luvun puolivälissä alkoi vientivetoinen kasvu vaikuttaa: koko julkinen talous alkoi kohentua ja kuntataloudetkin vahvistuivat ylijäämäisiksi. Tuon ajan hallitukset alkoivat tehdä veropolitiikkaa kunnallisverovähennyksillä. Hallitukset käyttivät niitä veropolitiikassaan erityisesti vuodesta 1997 lukien.

Kunnallisverovähennysten lisääntymisen myötä kuntavero muuttui progressiiviseksi. Vähennykset ryhdyttiin korvaamaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta hallitusohjelmien perusteella vasta vuodesta 2004 lukien.

Valtio-kunta -suhde kehittynyt paremmaksi

Valtio-kunta -suhde on kehittynyt vähitellen parempaan suuntaan. Merkittävin yhteinen asiakirja oli pitkän aikaa kuntatalouden yhteinen kehitysarvio, joka laadittiin ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteistyönä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.

Kuntalakiin otettiin vuonna 2007 säädökset peruspalvelubudjetista ja -ohjelmasta. Asia, jota Kuntaliitto oli ajanut yli kymmenen vuotta.

Valtionosuusleikkaukset, joilla valtio siirsi talouden tasapainotustaakkaa kunnille, saavuttivat historiallisen huippunsa viime eduskuntavaalikaudella 2011–2015.

Vuonna 2015 käyttöön otettu julkisen talouden suunnitelma ja siihen liittyvä kuntatalousohjelma saivat aikaan vihdoin sen, että valtion ja kuntien taloutta tarkastellaan kokonaisuutena. Koska uudessa julkisen talouden kokonaistarkastelussa valtion ja kuntien keskinäinen vastuiden pallottelu ei korjaa lainkaan maan talouden tasapainoa, väheni valtion mielenkiinto parantaa talouttaan kuntien valtionosuusleikkauksilla.

Kiitos kaikille lukijoille mielenkiinnosta tätä palstaa kohtaan! Erityisesti kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä, jota reilun neljännesvuosisadan ajan olen saanut tehdä kanssanne.

23.3.2016