Tetrispalat
Lainsäädäntö
4
/2016

Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö
Kuva: Pixhill

14.9.2016

Muutosturvan lainsäädäntö uudistuu

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin muutosturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Uuden lainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alusta.

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu muutosturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Maan hallitus on sitoutunut valmistelemaan niiden pohjalta muutoksia lainsäädäntöön. Valmistelua käydään kolmikantaisesti.

Muutosturvaehdotusten toteuttaminen edellyttää työsopimuslain muutosten lisäksi muutoksia lakeihin kunnallisista viranhaltijoista. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.

KT:n edustaja on mukana lainvalmistelussa. KT:n tavoitteena on, että valmisteltavat lainmuutokset edistävät irtisanottavien henkilöiden nopeaa työllistymistä uusiin tehtäviin.

Voimassa oleva lainsäädäntö

Muutosturvasääntelyn tavoitteena on parantaa tuotannollisin ja taloudellisin syin irtisanotun työntekijän asemaa, tehostaa työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa vähennettäessä työvoimaa taloudellisista tai tuotannollisista syistä sekä edistää irtisanotun työntekijän mahdollisimman nopeaa uudelleen työllistymistä.

Muutosturvan toimintamalli toteutettiin 2000-luvun alussa työsopimuslakiin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehdyin muutoksin. Kunta-alalla muutosturvan säännökset koskevat myös kunnallisia viranhaltijoita.

Kilpailukykysopimuksen kirjaukset

Kilpailukykysopimuskirjaukset vastaavat pitkälti maan hallituksen niin sanottuun pakkolakipakettiin sisältyneitä esityksiä muutosturvan kehittämisestä. Esitysten ydin on, että työnantajan on tarjottava tuotannollisin ja taloudellisen perustein irtisanotulle työntekijälle uudelleen työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Laajennetut oikeudet on sovittu koskemaan sellaisia tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on takanaan vähintään viiden vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan.

Sopimuksen mukaan koulutuskorvauksen määrän tulee vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä palkkaa.

Toisin sanoa työllistymistä edistävän valmennuksen tai koulutuksen pitää vastata joko työntekijän omaa tai työnantajan palveluksessa olevien keskimääräistä yhden kuukauden palkkaa.

Kilpailukykysopimuksen mukaan tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta säädetään viranomaisen tehtäväksi. Sopimuksessa on sovittu myös verolainsäädännön muuttamisesta siten, että palvelua ei katsota irtisanotun työntekijän veronalaiseksi tuloksi. Työnantajalle säädettävän velvollisuuden rikkomisesta on sovittu seuraavan vahingonkorvaus yhteistoimintalaissa säädetyn hyvityksen sijaan.

Pykälässä tarkoitetulla valmennuksella ja koulutuksella pyritään parantamaan työntekijän osaamista, jotta työntekijän uudelleen työllistyminen helpottuisi. Tarjottavan valmennuksen ja koulutuksen sisällön tulisi siten vastata kunkin työntekijän yksilöllisiä tarpeita.

Lisäksi kilpailukykysopimuksessa on sovittu, että tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä. Myös tästä oikeudesta on valmisteilla lakimuutos.

Menettelytavat yhteistoimintalakeihin

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 49 §:ssä säädetään työnantajan velvollisuudesta laatia toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanottavien työntekijöiden uudelleen työllistymisen tukemiseksi.

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistyöstä kunnissa annetussa laissa on sisällöltään samanlainen säännös.

Nyt työllistymistä edistävään toimintasuunnitelmaan tai toimintaperiaatteisiin ehdotetaan sisällytettäväksi velvollisuus hankkia irtisanotulle työntekijöille näiden työllistymistä tukevaa valmennusta tai koulutusta.

Yhteystiedot