Oikeustapaukset
4
/2016

Anne Kiiski, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

14.9.2016

Palkaton vapaa voi olla lyhyempi kuin lomautus

Työtuomioistuin vahvisti kesäkuussa KT:n tulkinnan, jonka mukaan lomautuksen vaihtoehtona tarjottavan palkattoman vapaan pituus voi olla lomautusta lyhyempi. 21 kalenteripäivän pituisen lomautuksen vaihtoehtona voitiin tarjota 13 työpäivän pituista palkatonta vapaata.

Henkilöstömenosäästöjen toteuttaminen kunnissa on vaikeaa muun muassa sen vuoksi, että palkansaajajärjestöt eivät yleensä suostu tekemään säästösopimuksia. Säästöjen toteuttamista vaikeuttaa myös se, että kunnilla on paljon lakisääteisiä velvoitteita, jotka on hoidettava myös vaikeassa taloustilanteessa.

Säästöjen toteuttamista helpottaa, että työtuomioistuin noudattaa kesäkuussa antamassaan tuomiossa  samaa linjaa, mitä hallinto-oikeuskäytännössä on jo hyväksytty. Lomautuksen vaihtoehtona tarjottava palkaton vapaa voi olla lyhyempi kuin lomautus.

Työtuomioistuimen tuomioon ja sen perusteluihin kannattaa tutustua kokonaisuudessaan, mikäli kuntaorganisaatiossa harkitaan lomautuksia.

Taloudellinen tilanne vaati säästöjä

Kaupungilla taloustilanteen vuoksi välttämätön tarve säästää henkilöstömenoissa. Palkansaajajärjestöjen kanssa ei ollut erimielisyyttä säästötarpeesta. Palkansaajajärjestöt eivät suostuneet sopimaan henkilöstömenosäästöjen toteuttamisesta yhteistoimintaneuvotteluissa.

Osa henkilöstöstä jätettiin toiminnallisista syistä lomautusten ulkopuolelle. Osan lomautukset olivat muita pidempiä tai lyhyempiä.  Lomauttamatta jätettiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä.

Perusopetuksen ja lukioiden opetushenkilöstö lomautettiin viideksi kalenteripäiväksi. Koulunkäyntiavustajat ja koululaisten iltapäiväkerhon ohjaajat lomautettiin koululaisten kesäloman ajaksi.

Työnantaja antoi pääosalle henkilöstöstä vaihtoehdon joko hakea 13 työpäivää palkatonta vapaata vai tulla lomautetuksi  21 kalenteripäivän ajaksi. Viranhaltijoilla ja työntekijöillä oli todellinen vapaus valita näistä vaihtoehdoista.

Kaupunki sitoutui siihen, että työntekijää tai viranhaltijaa ei lomauteta 21 kalenteripäiväksi, mikäli hän sitoutuu ottamaan vähintään 13 työpäivän tai vastaavan tuntimäärän palkatonta vapaata vuoden 2013 aikana.

Lomautuksilla ja palkattomilla vapailla toteutunut säästö henkilöstömenoissa oli samansuuruinen kuin kaupungin ilmoittama säästötarve 3,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen leikkaustarpeeksi oli  alun perin arvioitu 7 miljoonaa euroa, mutta säästötarve  saatiin puolitettua toiminnallisilla muutoksilla.

Työnantaja voi tarjota lomautusta lyhempää palkatonta vapaata

Työtuomioistuimessa riita koski vain viranhaltijoita, koska heidän sopimusmääräyksissään oli ns. omaksumismääräys suhteessa viranhaltijalakiin. Eri mieltä oltiin siitä, oliko kaupungilla virkaehtosopimuksen mukainen peruste lomauttaa viranhaltijat 21 kalenteripäivän ajaksi, kun he eivät olleet hakeneet 13 työpäivän pituista virkavapaata. 

Palkansaajajärjestöt katsoivat, että lomautuksen vaihtoehtona tarjotun palkattoman vapaan pitää olla samanpituinen kuin lomautus. Palkansaajajärjestöt katsoivat, että kaupungin menettely oli hallinnollisen suhteellisuusperiaatteen ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastainen.

Työtuomioistuimen mukaan kaupungilla  oli ollut pakottava henkilöstömenojen säästötarve, jonka määrä  oli perustunut todelliseen arvioon ja jonka saavuttamiseksi käytetyt keinot olivat olleet mitoitukseltaan perusteltuja. Hallinnollista suhteellisuus- tai tarkoitussidonnaisuusperiaatetta ei ollut rikottu.

Työtuomioistuimen tuomion lopputulokseen vaikuttivat seuraavat seikat:

  • Työnantajalla on direktio-oikeuden nojalla oikeus tarjota lomautusta lyhyempää palkatonta vapaata toiminnallisista syistä. Lomautuspäivästä ja palkattomasta vapaapäivästä saadun säästön määrä oli päätöksen perusteluiden mukaan sama. 
  • Lomautusuhan alaisilla oli ollut todellinen mahdollisuus valita lomautuksen ja palkattoman vapaan välillä. Vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista oli avoimesti tiedotettu. Esimiehille oli painotettu valinnanvapauden tarjoamisen merkitystä. Lomauttaminen on työnantajan kannalta merkittävästi työläämpi menettely, minkä vuoksi työnantajalla oli ollut tarve kannustaa valitsemaan palkaton vapaa.
  • Palkansaajajärjestöt eivät riitauttaneet säästötarpeen määrää henkilöstömenoissa.
  • Palkansaajajärjestöt eivät esittäneet vaihtoehtoisia keinoja säästötavoitteen toteuttamiseksi.
  • Säästötavoitteen määrittelyn kannalta ratkaisevaa oli talousarvion laatimisen ajankohta. Asian arvioinnin kannalta sillä ei ollut merkitystä, että  alijäämän todellinen määrä osoittautui myöhemmin tilinpäätöstä tehtäessä huomattavasti pienemmäksi kuin esitetty säästöarvio.
  • Edellisenä vuonna toteutettujen lomautusten ja palkattomien vapaiden perusteella työnantaja oli voinut ennakoida, että kaikki eivät suostu ottamaan palkattomia vapaita ja suunnitella toteutettavat säästöt siten, että vain osa henkilöstöstä ottaa palkattomia vapaita ja osa joudutaan lomauttamaan.
  • Työnantajan tiedossa oli, että valinta lomautuksen ja palkattoman vapaan välillä vaihtelee henkilöittäin, koska vaihtoehtojen taloudellinen kannattavuus oli yksilökohtaista. Valintaan vaikuttivat myös muun muassa periaatteelliset seikat sekä se, että palkaton vapaa oli myös henkilöille itselleen töiden kannalta joustava.
  • Lomautuksilla ja palkattomilla vapailla toteutunut säästö oli samansuuruinen kuin kaupungin ilmoittama säästötarve.
  • Lomautuksilla ei pyritty rankaisevaan menettelyyn.
  • Lomautuksilla ei pyritty saavuttamaan muita tavoitteita kuin asetettu ja toteutunut säästö.

Aiempaa yhdenmukaista oikeuskäytäntöä

Hallinto-oikeuksien oikeuskäytännössä oli tätä ratkaisua aiemmin todettu, että lomautuksen vaihtoehtona tarjottava palkaton vapaa voi olla lyhyempi kuin lomautus. Esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi kesäkuussa 2011, että syrintäkieltoa ei ollut rikottu, kun 14 kalenteripäivän lomautuksen vaihtoehtona oli tarjottu 10 työpäivän pituista palkatonta vapaata.

Perusteluissa todettiin, että palkattoman vapaan ajankohta ja työjärjestelyt olivat joustavammin järjesteltävissä, ja viranhaltijoiden mahdollisuutta valita virkavapaan ja lomautuksen välillä ei ole ollut rajoitettu.

Myös nyt ratkaistussa riidassa kaupunki oli edellisenä vuonna tarjonnut 14 kalenteripäivän lomautuksen vaihtoehdoksi 10 työpäivän lomautusta. Tätä palkansaajajärjestöt eivät olleet riitauttaneet. 

Lisätietoja: TT 20.6.2016, tuomio nro 72

Yhteystiedot

Anne Kiiski

johtava työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat