Minna Punakallio
Economicus
4
/2016

Minna Punakallio, pääekonomisti, Suomen Kuntaliitto

14.9.2016

Valtionosuuksien ennätyksellisten leikkausten vuosi

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja lisätä talouskasvua pienempien yksikkötyökustannusten avulla. Tulevien vuosien työllisyyskehitys onkin ratkaisevaa niin Suomen talouskasvulle kuin julkiselle sektorille.

Työllisyydestä näet riippuu, miten kuntien ja valtion verotulot kehittyvät ja kuinka paljon euroja niiden pitää laittaa etuusmenojen rahoittamiseen. Parantaessaan työllisyyttä kiky-sopimus vahvistaa myös kuntien ja valtiontaloutta.

Lyhyellä aikavälillä kiky-sopimus ei vahvista kuntataloutta. Siinä on sitouduttu paitsi erikseen sovittuihin julkisen sektorin säästötoimiin myös siihen, että työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin säästöillä. Rahastoon syntyvä vaje liikkuu 2017 noin 700 miljoonan euron tuntumassa.

Kiky-sopimuksen yksityiskohtia on työstetty kesän aikana, ja sen vaikutukset kuntatalouteen alkavat nyt hahmottua. Lopulliset summat julkaistaan syyskuussa valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä ja kuntatalousohjelmassa.

VM:n riihi ja hallituksen budjettiriihi antavat kuitenkin jo esimakua tulevasta. Näiden arvioiden mukaan sopimus alentaa kuntien työvoimakustannuksia vajaalla 700 miljoonalla eurolla jo vuodesta 2017 lähtien. Säästöjä syntyy kuntatyönantajan työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksun alentamisesta, maltillisesta palkkaratkaisusta ja esimerkiksi lomarahojen leikkauksesta. Myös vuosityöajan pidentämisen odotetaan laskevan henkilöstökustannuksia.

Säästöarvioilla on tällä kertaa harvinaisen paljon merkitystä, koska työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin säästöillä. Budjettivalmistelussa tämä velvoite on puettu kuntataloudelle noin 400 miljoonan euron kiky-valtionosuusleikkauksiksi. Leikkaukset peruspalvelujen ja OKM:n valtionosuuteen vievät noin puolet toimintamenosäästöjen hyödystä pois.

Kiky-sopimus tuo rakenteellisia muutoksia tulopohjaan

Kiky-valtionosuusleikkaukset eivät kerro kuitenkaan lopullista totuutta kuntatalouden tilasta. Kilpailukykysopimus laskee kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja, mutta korottaa palkansaajan lakisääteisiä maksuja vastaavasti. Tämä rakenteellinen muutos heikentää kuntien tulopohjaa, sillä maksujen korotukset lisäävät palkansaajien verovähennyksiä.

Palkansaajan maksukorotukset vievät kuntataloudelta 2017 peräti 330 miljoonan euron verotulot. Noin 200 miljoonaa euroa muodostuu palkansaajan sairaanhoitomaksun alentamisesta ja vakuutetun päivärahamaksun vastaavasta nostamisesta.

Myös muut kiky-pakettiin sisältyvät säästötoimet, kuten lomarahojen leikkaus, pienentävät kunnallisveron jonkin verran lisää tuottoa. Näitä menetyksiä ei kompensoida kunnille.

Yhteen laskien kiky-sopimuksen suorat vaikutukset heikentävät kuntataloutta jonkin verran. Ajatus siitä, että kiky-vaikutus ei vahvista, mutta ei heikennäkään kuntataloutta on siis painunut pakkaselle.

Osasta valtionosuusleikkauksia sovittiin jo Kataisen hallituksessa

Välittömän kiky-paketin ohella kuntatalouteen kohdistuu ensi vuonna myös lukuisia muita valtionosuusleikkauksia. Kataisen hallitus päätti jo vuonna 2011 mittavista, usealle vuodelle ajoittuvista valtinosuusleikkauksista, joiden häntänä ensi vuoden osuuksia katoaa 50 miljoonaa euroa.

Lisäksi tämän vuoden kehysriihestä kuntatalouteen valui indeksisidonnaisten menojen 75 miljoonan euron lisäleikkaus. Ylimääräinen leikkaus lienee odotettavissa valtionosuuksiin myös hintaindeksin roimasta laskusta ensi vuonna.

Ensi vuodesta näyttää tulevan historiallisen suurten valtionosuusleikkausten vuosi. Leikkausten ohella vaakakupissa on myös menosäästöjä. Ne on hyödynnettävä kunnissa tulevina vuosina täysimääräisesti.