Työelämän kehittäminen
1
/2017

Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kuva: Pixhill

16.2.2017

Sisäistä motivaatiota metsästämässä

Hyvä työmotivaatio on avain koko organisaation menestykseen. Jos työ tuntuu pakkopullalta, on hyvä pysähtyä miettimään mistä tunne johtuu ja voisiko sille tehdä jotain.

Pidätkö työstäsi? Haluatko kehittyä ja koetko tekeväsi merkittävää työtä? Jos vastaat kyllä, on sinulla todennäköisesti melko suuri sisäinen motivaatio työhösi.

Jos taas teet työtä lähinnä ansaintamielessä tai sanktioiden pelossa, sinua motivoivat enemmän ulkoiset tekijät.

Sisäinen motivaatio on työhyvinvoinnin ja työn laadun kannalta jossain määrin ulkoista motivaatiota tärkeämpää. Työmotivaatio on yhteydessä parempaan hyvinvointiin, elämäntyytyväisyyteen ja myönteisiin tunteisiin.

Kunta-alalla tehdään kutsumustyötä

Työmotivaatiota tutkinut Turun kaupungin työterveyshuollon johtaja Marjo Sinokki sanoo, että työmotivaatioon vaikuttaa oman asenteen ohella muun muassa työyhteisön johtamistapa.

– Jotkut kokevat, että he tekevät kutsumustyötä ja joillekin se voi olla peräti elämäntehtävä. Toisaalta motivoituneenkin ihmisen motivaatio voi hävitä huonolla johtamisella.

Sinokki uskoo, että sama pätee myös toiseen suuntaan: innostava, luottamusta herättävä ja oikeudenmukainen johtamistapa voi lisätä epämotivoituneiden motivaatiota. Hyvin johdetussa organisaatiossa työn imu voi vetäistä mukaan myös niitä ihmisiä, jotka käyvät töissä vain ansaitakseen.

Julkisella sektorilla työskentelevillä on usein erityisen vahva sisäinen motivaatio työhön ja he tavoittelevat työssään yleisesti jotain muuta kuin omaa etuaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät voivat tavoitella potilaiden etua ja opetuspuolen ammattilaiset opiskelijoiden etua.

Työmotivaation edistämiseen panostaminen kannattaa, sillä se vaikuttaa tutkitusti myös organisaation taloudelliseen tulokseen.

– Jos innostunut ihminen tekee töitä, se näkyy työn laadussa. Jos esimerkiksi asiakaspalvelu koetaan hyväksi, se vaikuttaa koko organisaation toimintaan, imagoon ja tulevaisuuteen, Sinokki toteaa.

Monen tekijän summa

Työmotivaatio ei synny tyhjästä. Siihen vaikuttavat työn itsensä ja sen ominaisuuksien ohella muun muassa työnteon olosuhteet, työkaverit, työntekijän oma persoonallisuus ja elämänvaihe.

Nuoret, vasta työelämään astuneet suhtautuvat työhön eri tavalla kuin eläkeikää lähestyvät. Pitkän työuran ei kuitenkaan tarvitse syödä työmotivaatioa, vaikka sen muoto ja voimakkuus vaihtelisivatkin vuosien varrella. Tätä mieltä on myös työterveysjohtaja Sinokki.

– Ikä ei ole erityisen ratkaiseva tekijä. Sekä työelämässä olevissa nuorissa että keski-ikäisissä ja iäkkäämmissä on hyvin innokkaita ihmisiä.

Sotkuisen työpöydän äärellä uurastavia ilahduttaa tutkimus, jonka mukaan epäjärjestelmälliset ihmiset ovat usein erityisen järjestelmällisiä tehokkaampia ja luovempia. Siisteys ja järjestelmällisyys voivat kuitenkin olla joillekin työhyvinvointia ja motivaatiota lisääviä asioita.

Tunteet tarttuvat

Työyhteisön ilmapiiri ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot vaikuttavat suuresti monen työmotivaatioon. Työkavereilta saatu kannustus, arvostus, rakentava palaute ja ilo ovat työmotivaatioon positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Myös hyvä suhde esimieheen on tärkeää.

Toisaalta kaikenlainen syrjintä, kiusaaminen, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja muut työyhteisön ongelmat heikentävät tai jopa hävittävät työmotivaation.

Ilman motivaatiota työ tuntuu raskaalta. Epämotivoitunut henkilö väsyy usein sisäisen innostuksen puutteeseen, ei välttämättä niinkään työn paljouteen.

Tunteiden tarttumista työpaikoilla on tutkittu, ja tulosten mukaan sekä onnellisuus että masennus tarttuvat herkästi, samoin tunteiden käsittelytavat. Toiset meistä levittävät innostustaan eteenpäin, kun taas toiset suhtautuvat asioihin lähtökohtaisesti kielteisesti ja epäillen. Negatiivinen henkilö myrkyttää helposti työilmapiirin ja heikentää innostuneidenkin motivaatiota.

Iloisen ja innostuneen ilmapiirin luominen ei käy käden käänteessä, mutta siihen kannattaa pyrkiä. Kainot suomalaiset peittelevät usein innostustaan, mutta työyhteisön motivaation kannalta intoa kannattaisi tuoda rohkeammin esiin. Innostus lisää tekemisen määrää, luovuutta ja yhteistyötä.

Innostuksen kannalta oleellista on myös myötätunto eli hyväntahtoinen suhtautuminen toisiin ihmisiin. Sinokin mukaan yksi pahimpia innostuksen tappajia on myötätunnon puute.

Tunneäly, eli kyky tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä tunteita rakentavasti, on myös tärkeä työelämätaito. Etenkin johtotehtävissä menestyminen edellyttää tunneälyä. Tutkimusten mukaan jopa 85 prosenttia huippujohtajien ja keskinkertaisten johtajien välisestä erosta selittyy tunneälykkyydellä.

Kohti parempaa työmotivaatiota

Työ ei voi joka päivä olla yhtä flow-tilaa, vaan meistä jokaisella on välillä parempia, välillä huonompia päiviä. Joskus joudumme suorittamaan epämieluisia tai tylsiä työtehtäviä, joihin on vaikea motivoitua. Motivaatiota voi kuitenkin etsiä miettimällä, miksi kyseinen tehtävä on tärkeä.

Sinokki vinkkaa, että epämieluisat tehtävät voi yrittää ajoittaa esimerkiksi työpäivän alkuun, jolloin ne eivät kuormita tai ahdista koko päivää. Itseään voi myös palkita ikävämpien tehtävien loppuun viemisestä esimerkiksi ekstrakupillisella kahvia.
Työtä voi myös yrittää ”tuunata” työntekijälle mieluisammaksi. Uusien tehtävien lisääminen työnkuvaan, vanhojen tehtävien vähentäminen tai muokkaaminen sekä ajankäytön miettiminen uudelleen ovat keinoja parantaa työn mielekkyyttä ja merkitystä työntekijälle.

Liiallinen kiire ja stressi voivat nakertaa työmotivaatiota, joten ajanhallinta ja taito priorisoida on yksi askel matkalla kohti parempaa työmotivaatiota.

Vaikka oikealla ja oikeudenmukaisella johtamisella on suuri merkitys työmotivaatiolle, tulisi jokaisen ottaa oma vastuunsa työmotivaatiosta. Työmotivaatiota voi löytää niin työn merkityksellisyydestä, sisällöstä, asiakkaista kuin työtovereista.

– Omaa asennetta ei kukaan muu pääse muuttamaan. Pitää itse pysähtyä, katsoa peiliin ja miettiä, mitä asialle voisi tehdä. Pitää yrittää löytää työn hyviä puolia, Sinokki sanoo.

Joskus ratkaisu voi olla, että työpaikka ei olekaan se itselle sopivin työyhteisö. Sinokin mukaan sitä ennen kannattaa kuitenkin pohtia esimerkiksi omia työyhteisötaitojaan.

– Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos auttaa muita, saa apua muilta. Ja jos on rakentava ja kannustava, varmaan saa itsekin osakseen samanlaista kohtelua.


Teoriaa ja käytännön vinkkejä

Marjo Sinokin Työmotivaatio on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisvaltainen teos työmotivaatiosta. Oppikirjaksikin sopiva teos esittelee kattavasti erilaiset motivaatio- ja työmotivaatioteoriat ja pohtii työn ja työelämän muuttumista. Sinokki käsittelee työmotivaatiota niin yksilön kuin työyhteisön ja organisaation kannalta sekä erittelee työmotivaation ylläpitoon ja edistämiseen liittyviä tekijöitä.

Kirjassa on hyödynnetty Sinokin työmotivaatiokyselyn tuloksia, johon hän sai noin 7 000 vastausta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden edustajilta.

Kirja antaa ideoita niin oman kuin koko työyhteisön työmotivaation parantamiseen. Siksi se on suositeltavaa luettavaa etenkin esimiehille ja henkilöstöammattilaisille.

Työmotivaatio, kansi

Sinokki, Marjo: Työmotivaatio. Innostusta, laatua ja tuottavuutta. Tietosanoma 2016.

Yhteystiedot

Hanna-Kaisa Hämäläinen

Hanna-Kaisa Hämäläinen

tiedottaja
Puhelin:
+358 9 771 2120
Matkapuhelin:
+358 50 320 9737
Sähköposti:
Hanna-Kaisa.Hamalainen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus