Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä uudistuu
Hallituksen sote- ja maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan nykyistä kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää aivan perustavalla tavalla. Myös KT:n asema on muuttumassa. Tilanteen historiallisuutta voi hyvin verrata siihen ajankohtaan, kun kunnallinen keskitetty sopimusjärjestelmä ja KT:n edeltäjä Kunnallinen sopimusvaltuuskunta KSV luotiin 1970-luvun alussa.
Parhaillaan eduskunnassa oleva lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä merkitsee toteutuessaan sitä, että KT:sta tulee kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös perustettavien maakuntien valtakunnallinen työnantajaorganisaatio. Myös kuntien ja maakuntien määräysvallassa olevat yritykset ja säätiöt voivat olla Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:n jäseniä.
Työ- ja virkaehtosopimukset ja niiden päätöksenteko eriytyvät uudessa KT:ssa kolmeen osaan, kunta-, maakunta- ja yritysjaostoon.
KT ja pääsopijajärjestöt ovat aloittaneet neuvottelut työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän uudistamiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa. Osapuolet ovat sopineet neuvottelujen kohteena olevista asioista ja aikataulusta kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä.
Neuvottelut kohdistuvat siihen, mitä ja minkä sisältöisiä työ- ja virkaehtosopimuksia jatkossa tehdään uuden KT-lain mukaisten kunta-, maakunta- ja yritysjaostojen piirissä sekä mitkä henkilöstöä edustavat neuvottelujärjestöt ovat KT:n neuvottelu- ja sopijaosapuolina eri sopimuksissa. Tässä yhteydessä selvitetään se, miten pääsopijajärjestöt ovat edustettuina eri sopimusvaihtoehdoissa.
KT:n tavoitteena on vähentää nykyisten kunta-alan sopimusten lukumäärää ja pitää myös maakuntien ja niiden yritysten tulevien sopimusten lukumäärä suppeana ja sopimukset kilpailukykyisenä. Joka tapauksessa työn alla on poikkeuksellisen vaativa neuvotteluprosessi, joka tapahtuu vielä samaan aikaan seuraavien liittokohtaisten työmarkkinaneuvottelujen kanssa.
16.3.2017
Yhteystiedot
