Lainsäädäntö
4
/2017

Henrika Nybondas-Kangas, neuvottelupäällikkö
Eeva Nypelö, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

EU muovaa työelämää

Euroopan komissio antoi kevään lopulla lukuisia aloitteita, jotka toteutuessaan muuttavat työelämää eri tavoin.

Euroopan unionin lippuja saloissa

Euroopan komissio julkaisi huhtikuun 2017 lopulla aloitteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista sekä sitä tukevista toimista.

Pilarissa esitellään 20 periaatetta, kuten minimitoimeentulo, sukupuolten tasa-arvo ja eläkkeet.

Pilarin tavoitteena on rakentaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta tuomalla jäsenmaiden talouksia, työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa lähemmäs toisiaan. Se on myös tärkeässä roolissa talousjärjestelmän kestävyyden vahvistamisessa.

Komission mukaan pilari on ensisijaisesti suunnattu euromaille, mutta se on avoin kaikille EU:n jäsenmaille.

Pilarin periaatteet jakautuvat kolmen teeman alle: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaaliturva ja osallisuus. Periaatteet on jo mainittu esimerkiksi EU:n perusoikeuskirjassa sekä työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjassa.

Oikeudenmukaiset työolot -teeman alla esitellään useita työntekijöille oikeuksia luovia periaatteita. Nämä näyttäisivät menevät osittain pidemmälle kuin voimassa olevat direktiivit ja kansallinen lainsäädäntö. Merkityksellisimpänä nousee esiin kansallisesti säädetyn minimipalkan vaatimus.

Aloitteilla voi olla epäsuotuisia vaikutuksia työnantajien mahdollisuuteen työllistää.

Oikeudellinen velvoittavuus

On epäselvää, mikä olisi pilarin velvoittavuus käytännössä. Vaikka kyse ei olisi oikeudellisesti sitovasta asiakirjasta, pilari ohjannee EU:n työ- ja sosiaalioikeudellista lainsäädäntöä.

Erityisen epäselvää on se, miten pilari suhtautuu EU:n nykyisiin toimivaltuuksiin, jotka käyvät ilmi EU:n perussopimuksista.

Ensi vaiheessa pilarilla ei siis näyttäisi olevan vaikutusta Suomessa. Kyse on kuitenkin merkittävistä poliittisen tason linjauksista, jotka vaikuttavat tulevien vuosien aikana EU-lainsäädännön sisältöön. Tätä kautta pilarin periaatteet sekä direktiivialoitteet voivat tulla osaksi myös suomalaista lainsäädäntöä.

Vanhempainvapaadirektiivin uudistaminen

Pilariehdotuksen lisäksi komissio ehdotti työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen edistämiseksi vanhempainvapaadirektiivin uudistusta.

Tavoitteena on erityisesti lisätä naisten työssäkäyntiä. Komission ehdotus sisältää muutoksia nykyisiin perhevapaisiin ja myös uusia vapaamuotoja. Toteutuessaan direktiivin uudistaminen muuttaa myös suomalaista perhevapaajärjestelmää.

Direktiivin neljä pääkohtaa ovat:

  • Isyysvapaata vähintään 10 työpäivää
  • Vanhempainvapaata kummallekin vähintään neljä kuukautta, jonka voi pitää, kunnes lapsi täyttää 12 vuotta
  • Sairaan omaisen hoitovapaata viisi työpäivää vuodessa
  • Oikeus joustaviin työjärjestelyihin, kunnes lapsi täyttää 12 vuotta.

Direktiiviehdotus esittelee uutena vapaamuotona työntekijän oikeuden hoitaa sairasta sukulaista. Vapaa muistuttaa työsopimuslakiin sisältyvää oikeutta poissaoloon perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Direktiivin oikeus olisi kuitenkin subjektiivinen oikeus viiden päivän poissaoloon vuodessa.

Vapaat hyvitettäisiin vähintään sairausloman tapaan. Vapaa tulisi lisäämään työnantajien ja valtion kustannuksia merkittävästi.

Direktiiviehdotus myös lupaa isälle neljän kuukauden vanhempainvapaajakson, kun vapaan on tähän saakka voinut jakaa vapaasti äidin ja isän kesken.

Myös osittaiseen hoitovapaaseen ehdotetaan muutoksia: mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen jatkuu, kunnes lapsi täyttää kaksitoista vuotta.

Direktiivin eteneminen parlamenttiin asti on epävarmaa. Eurooppalaisista työmarkkinaosapuolista työnantajia edustavat BUSINESSEUROPE ja julkisen sektorin CEEP ovat kritisoineet muun muassa sitä, että komissio viittaa kintaalla osapuolten yhdessä sopimaan, sittemmin direktiiviksi muutettuun vanhempain- vapaasopimukseen.

Uuden direktiiviehdotuksen valmistelu jatkuu muun muassa työmarkkinaosapuolten virallisella kuulemisella.

Työaikadirektiivi

Komissio antoi keväällä myös työaikadirektiiviä selventävän asiakirjan, jossa ohjeistetaan, kuinka direktiivin osia olisi tulkittava oikeuskäytännön jatkuvasti lisääntyessä. Asiakirjan tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita soveltamaan säännöstöä oikein.

Työaikadirektiivi on keskeinen osa Euroopan unionin säännöstöä. Ensimmäinen työaikaa käsittelevä yleisesti sovellettava direktiivi hyväksyttiin lähes 25 vuotta sitten.

Työaikadirektiivissä säädetään työajan järjestämistä koskevista turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä vähimmäisvaatimuksista päivittäisten lepoaikojen, taukojen, viikoittaisten lepoaikojen, viikoittaisen enimmäistyöajan ja vuosiloman osalta sekä yötyöhön, vuorotyöhön ja työaikajärjestelyihin liittyvistä näkökulmista.

Enimmäistyöajan rajoitus sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat ja palkallinen vuosiloma ovat perusoikeuskirjassa taattuja oikeuksia.

Direktiivin tulkinnasta on annettu lukuisia EY-tuomioistuimen tuomioita. Tulkinnallisesti vaikeita ovat olleet etenkin päivystystä, varallaoloa ja korvaavaa lepoaikaa koskevat oikeuskäytännöt.

Direktiiviä ei kuitenkaan ole saatu muutetuksi, vaikka sekä puheenjohtajamaat ja komissio että työmarkkinaosapuolet ovat tehneet yrityksiä asian suhteen.

Komission täytäntöönpanoraportista näkee, että yhä useampi maa turvautuu direktiivin sallimaan ”opt-out”-käytäntöön. Siinä yksittäisen palkansaajan kanssa sovitaan toisin enimmäistyöaikaa koskevasta määräyksestä.
Komissio toteaa asiakirjassaan, että työ on muuttunut sitten direktiivin voimaantulon. Komission mukaan työntekijät haluavat yhä enemmän itsenäisyyttä, joustavampaa työelämää sekä hyvinvointia työpaikoilla.

Uudet toimintamallit taas edellyttävät suurempaa joustavuutta ja johtavat toisinaan työtahdin kiihtymiseen. Komissio toteaa, että tämän seurauksena muuttuvaa työympäristöä ja joustavia työjärjestelyjä pidetään työelämän muutosten tärkeimpänä liikkeellepanevana tekijänä.

Komissio mainitsee myös muun muassa työn digitalisoitumisen, joka muokkaa työn tekemisen aikaa ja paikkaa.

13.9.2017

Yhteystiedot

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Eeva Nypelö

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2114
Matkapuhelin:
+358 50 343 3034
Sähköposti:
Eeva.Nypelo@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT