Minna Punakallio
Economicus
5
/2017

Minna Punakallio, pääekonomisti, Suomen Kuntaliitto

26.10.2017

Hyviä kehitysnäkymiä ei saa niistää pois

Syksyn kuntatalousohjelma julkaistiin päivittynä muutama viikko sitten. Se on hallituksen budjettiin liittyvä asiakirja, joka analysoi kuntatalouden kehitysnäkymiä ja kuvaa yksityiskohtaisesti valtion kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä sekä uudistushankkeita.

Uusin kuntatalousohjelma oli harvinaisen miellyttävää luettavaa, sillä kuntatalouden tilanne oli viime vuonna odotettua vahvempi. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi 3,4 miljardiin euroon, mutta korkean investointitason vuoksi kuntien velkaantuminen kuitenkin jatkui. Lainakanta lisääntyi tosin aikaisempaa hitaammin.

Yllätyksen kuntatalousohjelmassa tarjoaa kuitenkin kuntatalouden lähivuosien hyvä ennuste. Sen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ylittää tänä vuonna neljä miljardia euroa, tilikauden tulos lähentelee kahta miljardia ja investoinnit kattava rahoitusjäämä nousee tänä vuonna plussalle. Lukemat ovat kuntataloudessa poikkeuksellisen hyviä.

Hyvien lukemien siivittämänä kuntatalouden velkaantuminen kääntyy laskuun. Se tarkoittaa, että lainankannan ennustetaan pienenevän kuluvana vuonna absoluuttisesti noin puolella miljardilla eurolla. Sama on tapahtunut viimeksi vuosina 1998 ja 1999.

Ensi vuonna kuntatalouden tunnuslukujen odotetaan heikkenevän hieman, mutta pysyvän yhä kuluvan vuoden tasoilla. Hyviä näkymiä kuvastaa myös se, että velkaantuminen pysyy ennusteajanjaksolla suurin piirtein ennallaan.

Kuntatalouden positiivisiin talousnäkymiin vaikuttaa keskeisesti piristynyt taloustilanne, joka kirittää verotuloja, erityisesti yhteisöveroa, odotettua parempaan kehitykseen. Kuntatalouden menestys onkin aina loppupelissä linkittynyt mitä tiiviimmin yleiseen talous- ja työllisyyskehitykseen ja siihen, kuinka kuntalaiset voivat tässä kokonaisuudessa.

Kuntatalouden tuloihin ja menoihin vaikuttavat poikkeuksellisella voimalla myös lukuisat uudistukset, kuten esimerkiksi perustoimeentulotuen siirto Kelaan, kiky, eläkeuudistus, hallituksen säästötoimet ja luonnollisesti myös kuntien omat säästöt.
Suuri osa uudistuksista on pienentänyt kuntatalouden menoja sadoilla ja taas sadoilla miljoonilla. Valitettavasti samaan hengenvetoon on todettava, että uudistukset ovat myös imeneet kuntataloudesta tuloja niin, että yhteisvaikutus on painunut yleensä miinuksen puolelle, ainakin lyhyellä aikavälillä.

Toki joistakin toimista, kuten eläkeuudistuksesta ja kuntien omista säästötoimista, kassaan on satanut selvää säästöä. Tunnustusta on annettava myös sille, että hallitus on kompensoinut kunnille kuntatalouden tulopohjaa heikentävät veroperustemuutokset ja pitänyt kuntien tehtävämäärän lähes ennallaan.

Näiden tekijöiden avulla kuntatalouden ennuste on saatu hyvään kuosiin. Kehitykseen sisältyy kuitenkin lukemattomia epävarmuuksia, joista ehkä suurimmat liittyvät oletukseen kuntatalouden menokehityksen pysymisestä maltillisena myös jatkossa. Menopaineet parhaillaan suorastaan porisevat, kun valtuustot pohtivat ensi vuoden talousarvion määrärahoja ja lähivuosien investointeja, ja kun syksyn työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät.

Kuntatalous onkin edelleen veitsenterällä. Hyviä kehitysnäkymiä ei saa niistää kuntataloudesta pois vedoten kuntien hyvään talousennusteeseen. Tämä olisi riski myös sen vuoksi, että kuntatalousohjelman kehitysarviossa ei ole arvausta seuraavan hallituskauden päätöksistä. Mitä todennäköisimmin kuntatalouteen kohdistuu ennustekauden loppupuolella jälleen uusia sopeutustoimia.

Kuntatalouden hyvän kehitysuran rakentaminen lähtee yksittäisestä kunnasta tai kuntayhtymästä. Työhän lähdetään hyvin erilaisista olosuhteista. Kuntien tulopohja ja kuntien palvelurakenteen kustannukset vaihtelevat kunnittain, samoin kikyn ja muiden kuntiin kohdistuvien hallitusten päätösten vaikutukset vaihtelevat kunnittain.

Päätöksentekijöiden ehkä kirkkaimpana ohjenuorana tuleekin syksyn harmaina hetkinä olla se, että oman kunnan taloudellinen tilanne tulee tuntea läpikotaisin ja velkaantuminen tulee saada hallintaan. Näistä eväistä syntyy kuntatalouden tulevaisuus.