Valvontakamera
Lainsäädäntö
5
/2017

Ritva Liivala, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

26.10.2017

Kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä

Työpaikoilla tapahtuvaa kameravalvontaa koskee laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Kunnan henkilöstö voi tulla kuvatuksi työtehtävissään 
myös työnantajan tilojen ulkopuolella kuten asiakkaan kotona tai porraskäytävässä. Tällaista kuvaamista sääntelee työelämän lain sijasta henkilötietolaki ja rikoslaki.

Kameravalvonnan luvallisuutta muualla kuin työnantajan käytössä olevissa tiloissa arvioidaan henkilötietolain ja muun yleisen lainsäädännön perusteella.

Jos kameranvalvontajärjestelmä tallentaa tunnistettavaa kuvaa, kyse on henkilötietojen automaattisesta käsittelystä, johon pääsääntöisesti sovelletaan henkilötietolakia (523/1999) yleislakina.

Kun henkilötiedot tallennetaan jollekin alustalle, fyysiselle tai sähköiselle (tallentava video, tietokone, digitaalikamerajärjestelmä tms.), pidetään niitä henkilötietoina, jos ne voidaan tunnistaa tiettyä luonnollista henkilöä koskevaksi (esimerkiksi kuva tai ääni).

Jos kameravalvontajärjestelmä ei lainkaan tallenna kuvaa, eikä kerää henkilötietoja muillakaan tavoilla, henkilötietolakia ei sovelleta.

Lain ulkopuolelle jää myös sellainen kameravalvonta, jota yksityishenkilö suorittaa pelkästään henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa. Tällaista voi olla esim. kameravalvonta, jota yksityishenkilö harjoittaa rikoslain suojaaman kotirauhan piirissä eli kodin ja oman pihapiirin alueella.

Kameravalvontaa rajoittaa rikoslaki

Suomen perustuslain 10.1 §:n mukaan ”jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu.” Tätä yksityiselämän ja kotirauhan suojaa toteutetaan rikoslain 24 luvun kotirauharikoksia koskevilla säännöksillä.

Kotirauhan piirissä ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asuttavat tilat sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

Tavanomaisesta yksityisestä tarkoituksesta ei EU-tuomioistuimen ratkaisun mukaan ollut kyse, kun turvakamerajärjestelmä tallensi jatkuvasti kuvaa kotitalon sisäänkäynnin lisäksi yleisestä tiestä ja vastapäisen talon sisäänkäynnistä (asia C 212/13, Rynes).

Rikoslaki suojaa yksityishenkilön kotirauhan lisäksi ns. julkista kotirauhaa. Tekninen katselu ja kuvaaminen ei ole kotirauhan piirin ulkopuolella rangaistavaa, vaikka se tapahtuisi salaakin. Avoin kameravalvonta, jonka kohteeksi tarkkailtavat joutuvat vain ohimenevästi siihen varautuen, ei yleensä ole yksityisyyttä loukkaavaa.

Tällaista valvontaa saadaan yleensä käyttää julkisrauhan suojaamissa paikoissa kuten myymälöissä ja ravintoloissa tai toimistojen, virastojen tai sairaaloiden yleisölle avoimessa sisätilassa.

Myös kerrostalojen piha-alueille, pysäköinti- ja varastotiloihin voidaan kohdistaa kameravalvontaa samoin kuin urheilu- ja liikuntahallien sisäänkäynteihin ja suoritustiloihin.

Kameravalvonta ei ole laillista, jos siinä syyllistytään rikoslain kieltämään salakatseluun eli oikeudettomasti katsellaan tai kuvataan henkilöä kotirauhan suojaamassa paikassa, käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa.

Salakatselua on myös yleisöltä suljetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevan henkilön oikeudeton kuvaaminen tai katselu.

Tietosuojavaltuutetun lakisääteiseen toimivaltaan ei kuulu arvioida, onko kameravalvonnalla syyllistytty rangaistavaan tekoon salakatselun osalta.

Jos kameravalvonnan kohteeksi tullut henkilö katsoo kuvaamisen loukanneen hänen yksityisyyttään tai olleen muuten lainvastaista, hän voi tehdä siitä rikos- ilmoituksen poliisille. Asian ratkaisee rikostutkinnan jälkeisessä oikeudenkäynnissä yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus-hovioikeus-korkein oikeus).

Kameravalvonta ja henkilötietolaki

Henkilötietolaki koskee pääsääntöisesti kaikkea tallentavaa kameravalvontaa, jota ei saa harjoittaa ilman asiallista syytä ja tarvetta.
Turvallisuuden ja omaisuuden suojaaminen, rikosten ennalta ehkäiseminen sekä tapahtuneiden rikosten selvittäminen voivat olla perusteita yritysten tai yhteisöjen suorittamalle kameravalvonnalle muun muassa julkisissa tiloissa ja yleisillä paikoilla tai myös esimerkiksi kerrostalon porraskäytävässä.

Tallentavan kameravalvonnan harjoittaja (henkilö, yritys tai yhteisö) on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä riippumatta tallenteiden säilytysajan pituudesta ja kuvattu henkilö on rekisteröity.

Rekisterinpitäjän pitää toteuttaa kameravalvonta henkilötietolain mukaisesti, mikä tarkoittaa seuraavaa:

  • Kuvaamisella kerättävien tietojen on rajoituttava rekisterinpitäjän tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin tietoihin.
  • Kameravalvontaan pitää olla selkeä toimintasuunnitelma ja siitä pitää laatia rekisteriseloste.
  • Kameravalvonnan kohteesta, tarkoituksesta ja valvonnan harjoittajasta on tiedotettava näkyvästi.
  • Tallenteita ei saa käyttää muissa kuin valvonnan alkuperäisissä tarkoituksissa. Tallenteet on suojattava asiattomalta pääsyltä sekä vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta hävittämiseltä ja luovutukselta. Kuvatallenteet eivät saa olla ulkopuolisten nähtävissä esimerkiksi valvontamonitoreista.
  • Kuvattavalla on henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus itseään koskeviin kameravalvonnan yhteydessä syntyviin kuvatallenteisiin.
  • Tarpeettomiksi käyneet tallenteet on hävitettävä heti. Tietosuojavaltuutettu suosittelee tarpeellisuuden arviointia viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa tallennuksesta.
  • Työnantajan on määriteltävä etukäteen ne henkilöt, jotka työtehtäviensä tai asemansa puolesta ovat oikeutettuja katselemaan kameravalvonnasta syntyneitä tallenteita.  

Mikäli kameravalvonta hankitaan toimeksiantona ulkopuoliselle palveluntarjoajalle, esimerkiksi turva-alan yritykseltä, rekisterinpitäjänä pidetään edelleen toimeksiantajaorganisaatiota.  


Kameravalvonta työpaikalla

Työpaikoilla tapahtuvaa kameravalvontaa sääntelee henkilötietolain ohella erityislakina laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Lain 16.1 §:n mukaan työnantaja saa toteuttaa jatkuvasti kuvaa välittävää tai tallentavaa kameravalvontaa tiloissa, joissa työskentelee työntekijöitä.

Kameravalvonta on sallittua, jos sen tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien valvonta tai näitä tarkoituksia vaarantaneiden tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen.

Kameravalvontaa ei koskaan saa olla käymälässä, pukeutumistilassa tai muissa henkilöstötiloissa tai henkilökohtaisessa työhuoneessa. Valvontaa ei myöskään saa käyttää yksittäisen työntekijän tarkkailuun työpaikalla lukuun ottamatta lain 16.2 §:ssä mainittuja poikkeustilanteita. Kameravalvonnan tallenteita saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten tarkkailua on suoritettu.


Työntekijän kuvaaminen asiakkaan kotona

Tietosuojavaltuutettu on antanut lausunnon tapauksesta, jossa omaiset olivat asentaneet kunnallisen kotihoidon asiakkaana olevan vanhuksen kotiin tallentavan videokameran valvomaan hänen toimiaan. Samalla vanhuksen luona käyneet kunnan kotihoidon työntekijät tallentuivat kameraan.

Tietosuojavaltuutetun mukaan yksityiskodissa tapahtuvaan jatkuvaan kameravalvontaan työelämän tietosuojalaki ei tule sovellettavaksi, vaikka siellä työskenteleekin ajoittain kotihoidon työntekijä, koska kyseiset tilat eivät ole työnantajan käytössä.

Tällaiset kotirauhan piirissä tapahtuvat kameratallentamiset ja keskus- telujen nauhoittamiset jäävät pääsääntöisesti myös henkilötietolain soveltamisen ulkopuolelle yksinomaan henkilökohtaisena tai tavanomaisena henkilötietojen käsittelynä.

Tietosuojavaltuutetun mukaan on asianmukaista kuitenkin sopia ja ilmoittaa toiselle osapuolelle nauhoittamisesta, varsinkin hoitotoimenpiteet, tapahtumat ja keskustelut hoitajan ja potilaan välillä on tarkoitus käydä luottamuksellisesti läpi.

Hoitajan ja potilaan välisen hoitosuhteen tulisi perustua potilaan itsemääräämisoikeuteen sekä mahdollisimman hyvään luottamukseen ja yhteisymmärrykseen. Jos nauhoitteita annetaan muiden katseltavaksi tai kuultavaksi, tulisi varoa, ettei samalla syyllistytä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen tai paljasteta salassa pidettäviä potilas- tai terveydentilatietoja.

Yhteystiedot

Ritva Liivala

työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2294
Matkapuhelin:
+358 50 357 4227
Sähköposti:
Ritva.Liivala@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat