Kunnat ja kuntayhtymät työnantajina

Kunta-alan työmarkkinaratkaisujen vaikutus ulottuu koko kansantalouteen. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Sopimuksilla turvataan työrauha työpaikoille sopimuskauden ajaksi. Kunta-alan sopimusjärjestelmä on joustava, ja sopimisoikeutta on laajasti siirretty paikallistasolle.

Suuret kaupungit ja sairaanhoitopiirit ovat Suomen suurimpia työnantajia.  Suurin on Helsingin kaupunki, jonka palkkalistoilla on noin 35 000 työntekijää. Lähes jokaisessa kunnassa kunta on suurin työnantaja ja työllistäjä. Myös terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä koulutuksen kuntayhtymät ovat merkittäviä työllistäjiä.

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunnista ja kuntayhtymista siirtyy yli 210 000 työntekijää maakuntien palvelukseen. Uudistuvien kuntien henkilöstörakenne muuttuu olennaisesti. Uudistuksen toteuttaminen korostaa vaatimusta kuntatyönantajien ja tulevien maakuntatyönantajien kustannuskilpailukykyisyydestä verrattuna yksityiseen sektoriin niin palvelussuhteen ehdoissa kuin työnantajan eläkevakuutusmaksujen tasossa.

KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö, jonka asema perustuu lakiin. Lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä (uusi KT-laki) merkitsee toteutuessaan sitä, että KT on 1.6.2018 alkaen kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös uusien maakuntien työnantajaorganisaatio.

KT neuvottelee ja sopii kunta-alan työ- ja virkaehtoehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. KT tukee kuntien työnantajatoimintaa antamalla suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa sekä kehittää henkilöstöjohtamista. KT ajaa kuntatyönantajien etuja myös EU:ssa.

KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kaksi- ja kolmikantayhteistyössä.  Pelkästään näitä työryhmiä on yli 120.