Äiti lastenvaunujen kanssa puistossa
Lainsäädäntö
5
/2017

Anne Kiiski, työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

26.10.2017

Perhevapaamallia uudistetaan

KT on mukana valmistelemassa hallituksen toteuttamaa perhevapaajärjestelmän uudistamista. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa.

Perhevapaauudistus toteutetaan nopealla aikataululla. Hallituksen asettama työryhmä aloitti työskentelynsä lokakuussa 2017. Sen pitää antaa esityksensä perhevapaamallin uudistamisesta vuoden 2017 loppuun mennessä.

Työryhmässä tarkastellaan perhevapaiden ja siihen laajasti liittyvien perhepoliittisten sekä varhaiskasvatus- ja työelämäkysymysten kehittämistä.

Uudistus toteutettava julkisen talouden raameissa

Perhevapaajärjestelmän sisällöllä ja siitä aiheutuvilla kustannuksilla on suuri merkitys kunnille sekä työnantajana että palvelun järjestäjänä.

Uudistuksesta antamassaan lausunnossaan KT korostaa, että etuuksia tulee uudistaa julkisen talouden raameissa. Jos perhevapaauudistuksen toteuttaminen lisää kuntien varhaiskasvatuksen kustannuksia, ne on kompensoitava kunnille täysimääräisesti.

Uudistuksella pitäisi olla myös työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia. Järjestelmää on kehitettävä siten, että perhevapailta palattaisiin nykyistä nopeammin työelämään. Pitkistä perhevapaista aiheutuu henkilön osaamisen ja ammattitaidon vanhenemista. Tämä lisää työnantajan koulutuskustannuksia.

Kustannuksissa huomioitava työnantajien kustannukset

Perhevapaisiin liittyvät tehtävä- ja sijaisjärjestelyt aiheuttavat lisätyötä ja kustannuksia erityisesti kuntatyöpaikoilla, jotka ovat naisvaltaisia. Perhevapaita tulee voida pitää yhdessä tai enintään kahdessa jaksossa.

Vapaiden pilkkominen useampiin lyhyisiin jaksoihin vaikeuttaa tehtäväjärjestelyjä, aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, muuttaa pidemmät sijaisuudet lyhyiksi määräaikaisiksi työsuhteiksi, joiden välissä olisi taukoja, sekä kasvattaa muiden työntekijöiden taakkaa. Tällaisten joustojen lisääminen heikentää naisten työmarkkina-asemaa.

Lähtökohtana tulee olla, että vain yksi vanhempi kerrallaan on kotona lapsen kanssa. Talouden näkökulmista ei ole perusteltua esimerkiksi maksaa ansiosidonnaista päivärahaa molemmille vanhemmille samanaikaisesti tai muuten mahdollistaa samanaikaista poissaoloa töistä perhevapaalla.

Kustannuksia arvioitaessa tulee huomioida työnantajille perhevapaalle jäävästä aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Työnantajat maksavat merkittävän osan muun muassa sairausvakuutuksen vanhempainrahoista.

Naisvaltaisilla aloilla työnantajille aiheutuu myös merkittävät kustannukset yksittäisen työntekijän perhevapaiden järjestelyistä, muun muassa työtehtävien järjestelykuluista, sijaisen rekrytoinnista ja perehdytyksestä. Monissa tehtävissä jokaisen poissaolon vuoksi joudutaan rekrytoimaan sijainen.

Lisää tasa-arvoa työelämään ja vanhemmuuteen

KT pitää tärkeänä, että perhevapaajärjestelmä lisää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa. Tutkimustiedon mukaan isät pitävät perhevapaista lähinnä vain heille kiintiöidyn osuuden.

Tasa-arvoa voidaan lisätä kannustamalla isiä osallistumaan nykyistä enemmän perhevapaiden pitämiseen. Tasa-arvo lisääntyisi, jos hoitovastuu jakautuisi nykyistä enemmän isälle ja äidit palaisivat nopeammin työelämään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi keväällä raportin ”Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo”, jonka tutkimuksellinen viesti on, että sukupuolten tasa-arvo etenee isyysvapaata pidentämällä.

Osa vapaista pitää jatkossakin kiintiöidä vain isälle. Osa nykyisestä vanhempainvapaasta voidaan kiintiöidä isälle.

Isien syitä olla pitämättä isäkuukautta (3 tärkeintä syytä), % isistä (N=872)
ei taloudellisesti mahdollista 41
puoliso kotihoidon tuella 39
ei pitänyt tarpeellisena 20
työtilanne/työn luonne esti 19
puolisolla ei työpaikkaa 19
työkiireet estivät 17
muu syy 11
huomasi liian myöhään 8
ei tiennyt oikeudesta 7
arvio kielteisistä seurauksista työssä 6
aikaraja liian lyhyt 5
työn epävarmuus esti 4
ei ollut työelämässä 3
puoliso ei halunnut 3
työpaikalla suhtauduttu kielteisesti 1
lapsen hoito kuuluu äidille 1
työnantaja ei pitänyt mahdollisena 1

Lähde: THL:n raportti 4/2017: Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo. Isäkuukausi oli käytössä 2003–2013.

Perheystävällisiä toimintamalleja kehitetään

Kunta-alan naisvaltaiset työpaikat ovat kehittäneet perheystävällisiä toimintamalleja, joita on hyvä levittää myös miesvaltaisille aloille. Toimintamalleja on kehitetty myös KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteisessä Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kuntekon Perheystävälliset kuntatyöpaikat -oppimisverkostossa.

Verkosto tarjoaa kuntaorganisaatioille mahdollisuuksia edistää onnistumistaan työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Tavoitteena on, että perheystävällisyys ja hyvä elämä voivat toimia työpaikan valttina rekrytoitaessa.

Lisäksi onnistuminen työn ja muun elämän yhteensovittamisessa parantaa tuottavuutta, tuloksellisuutta, hyvää esimiestyötä, työhyvinvointia ja perheiden hyvinvointia. Työterveyslaitos toimii oppimisverkoston asian tuntijakumppanina.

Perhevapaat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa

Tasa-arvo- ja yhdenvertaissuussuunnitelmia laadittaessa on hyvä huomioida se, millä tavoin työnantaja edistää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Ohjeita näiden suunnitelmien laatimiseen on KT:n yleiskirjeissä 2/2015 ja 3/2015.

Työntekijöillä ja viranhaltijoilla on eri elämänvaiheissa eri syistä erilaisia tarpeita. Niiden yhteensovittamista helpottaa, kun ne huomioidaan kokonaisuutena erilaisia suunnitelmia laadittaessa. Näin huolehditaan myös siitä, että erilaisten ryhmien kohtelu on mahdollisimman oikeudenmukaista.

KT:n lausunto perhevapaajärjestelmän uudistamisesta KT:n verkkosivuilla >


Vanhempainpäivärahapäivistä 91 prosenttia korvattiin äideille

Perhevapaiden käytöstä ei ole saatavissa työnantajasektorikohtaisesti eriteltyä tietoa. Kelan julkistamat tiedot vanhempainpäivärahapäivien käytöstä ovat valtakunnan tasolta. Tiedot ovat vuodelta 2016.

Vanhempainpäivärahapäiviä ovat äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahat. Niistä 90,5 prosenttia maksettiin äideille. Äideille korvattiin 13,9 miljoonaa päivää ja isille korvattiin 1,5 miljoonaa päivää.

Äitiysrahaa sai 64 400 äitiä. Sitä maksetaan 105 ensimmäiseltä arkipäivältä. Seuraavalta 158 arkipäivältä maksetaan vanhempainrahaa, joka voidaan maksaa joko äidille tai isälle. Hoitovastuu voidaan jakaa vanhempien kesken, jolloin heillä on oikeus samanaikaisesti osittaiseen vanhempainrahaan.

Isyysrahaa sai 61 300 isää. Isyysvapaa piteni vuoden 2013 alussa niin, että vain isän käyttöön tarkoitettua vapaata on 54 arkipäivää. Se ei lyhennä äitiys- tai vanhempainvapaata. Isä saa isyysrahaa lapsen synnyttyä enintään 18 arkipäivää, jona aikana äiti voi saada saman aikaan äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysrahapäivät maksetaan vanhempainrahakauden jälkeen, mutta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Vanhempainrahaa maksettiin 2 600 isälle ja 77 000 äidille. Kaikista vanhempainrahaan liittyvistä päivistä isät pitivät 1,7 prosenttia.

Yhteystiedot

Anne Kiiski

Anne Kiiski

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat