Sopimusratkaisun edistettävä työllisyyttä

Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset ovat voimassa tammikuun 2018 loppuun. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovittiin, että seuraavat sopimusratkaisut toteutetaan syksystä 2017 lähtien liittokohtaisesti. Kun työmarkkinajärjestöjen kesken ei syntynyt yhteistä näkemystä Suomen mallista, edessä on perinteinen liittokierros.

– Tämä on merkittävä muutos suomalaisessa työmarkkinamallissa. Se muuttaa olennaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen sekä toimi- ja sopimusalojen keskinäisiä tehtävä-ja valtasuhteita, arvioi Markku Jalonen KT:n työmarkkinaseminaarissa Kuntamarkkinoilla.

Liittokohtaiset neuvottelut alkoivat syksyllä teollisuuden sopimusaloilla, joilta odotetaan nyt päänavausta eli ensimmäistä sopimusratkaisua.

Julkinen sektori edelleen alijäämäinen

Kilpailukykysopimuksessa määriteltiin tavoitteita liittokohtaisille sopimusratkaisuille. Niiden tulisi tukea Suomessa tehdyn työn kilpailukykyä, talouden kasvua ja työllisyyttä.

Jalonen pitää tärkeänä, että neuvoteltavat sopimusratkaisut tukevat Suomen orastavaa talouskasvua.

– Vaikka viime vuosien maltilliset työmarkkinaratkaisut ja kilpailukykysopimus ovat vaikuttaneet siihen, että Suomen kilpailukyky on parantunut, ei vielä ole aihetta riemujuhliin, varoittaa Jalonen.

Suomella ei ole varaa menettää mal- tillisen palkankehityksen ja kilpailukykysopimuksen tuomaa kustannuskilpailukykyä. Jalonen muistuttaa, että julkinen sektori on edelleen alijäämäinen.

– Verotulojen kehitys on edelleen hyvin maltillista tai olematonta kunnissa.  Kuntien ja kuntayhtymien erot talouden tilassa ovat myös suuria.

KT hakee kustannustasoltaan hyvin maltillista ratkaisua, joka edistää työllisyyttä.

– Haemme ratkaisua, jossa työllisyyden edistäminen on punaisena lankana. Se, että työllisyysaste paranee, on äärimmäisen tärkeä tavoite julkisen sektorin työnantajille. Kunnat vastaavat edelleen hyvin laajalti työttömyyden hoidosta. Kun työllisyys paranee, työttömyydestä aiheutuvat menot alenevat.

Jalonen viittasi talousasiantuntijoiden näkemyksiin, joiden mukaan paras keino pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta on työllisyysasteen nousu muiden pohjoismaiden tasolle. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että palkankorotukset pysyvät kilpailijamaita alempina vuosia eteenpäin.  Työvoimakustannusten ei myöskään tule nousta liikaa suhteessa tuottavuuden kasvuun.

Liittokierroksilla neuvotellaan myös siitä, kuinka pitkä sopimuskausi on tavoitteena.

– Yleensä liittokohtaiset sopimukset ovat olleet pitempiä kuin vuoden mittaisia sopimuksia. Sote- ja maakuntauudistuksen myöhentymisellä vuoden 2020 alkuun on vaikutusta myös KT:n tavoite- asetteluun, kertoi Jalonen.

Orastavaa talouskasvua ei saa tärveltää

Myös Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly pitää tärkeänä, että tulevat palkkaratkaisut tukevat kuntien taloutta, työllisyyttä ja luovat ennustettavuutta. Maltillliset palkkaratkaisut ovat osaltan vaikuttaneet talouden suunnan kääntymiseen kasvuun. 

Odotuksia Lylyllä oli myös sopimuskauden pituuteen.

– Toivon, että sopimuskatko ei tulisi vuoden 2020 alkuun, jolloin toteutuu henkilöstön siirto maakuntiin.

Lähtötilannetta syksyn neuvotteluihin Lyly piti haasteellisena varsinkin kuntasektorilla, jossa kilpailukykysopimuksen perintö tuo yksityistä sektoria enemmän paineita neuvotteluihin. Kuntien taloustilanne antaa vähän liikkumatilaa neuvotteluissa.

– Talouden käänne on tapahtunut, mutta se ei näy vielä kuntien verotuloissa.  Orastavaa talouskasvua ei pitäisi tärveltää tulevalla ratkaisulla.

Suomen suurin työllisyyskokeilu

Vaikka Tampereen kaupunki pärjää hyvin monella mittarilla mitattuna, sen talous on miinusmerkkinen ja suuret investoinnit kasvattavat velkataakkaa.  Työttömyysaste on laskenut, mutta se ei näy vielä kaupungin verotuloissa.

– Talouden tasapainottamiseksi tullaan tekemään kaikki mahdollinen. Valtuustokauden tärkein tavoite on työllisyyden vahvistaminen, kertoi Lyly.

Tampereella käynnistyi elokuussa alueellinen työllisyydenhoidon kehittämisohjelma, joka kestää vuoden 2018 loppuun. Kaupunki käyttää siihen vuosittain 10 miljoonaa euroa.

Kokeilu koskee kymmentä kuntaa Tampereen ympärillä. Kohderyhmänä on 60 prosenttia Pirkanmaan työttömistä työnhakijoista.

Reseptejä työllisyyden vahvistamiseen haetaan rohkeista kokeiluista. Kaupungin palvelukseen on siirretty 80 TE-keskuksen virkailijaa.

– Jokaiselle asiakkaalle on OMA-valmentaja. Työllisyyspalveluja viedään oppilaitoksiin. Piilotyöpaikkoja etsitään. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä, luettelee Lyly.

Tavoite on, että kaikille mahdollistetaan ensimmäisen työpaikka.

– Uskon, että kun palveluja on saatavissa henkilökohtaisesti ja ne ovat helposti käytettävissä, tuloksia alkaa syntyä. Palveluja käyttävät ihmiset työllistyvät ja yritykset työllistävät.

Tutustu Kuntamarkkinoiden aineistoihin ja videoihin KT:n työmarkkinaseminaarista KT:n verkkosivuilla.