Asian tuntija
5
/2017

Teksti: Taru Berndtson
Kuva: Sami Heiskanen

Tekoäly muuttaa työtä, ihmistäkin tarvitaan

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta erinaisiin skenaarioihin voidaan varautua. Futuristi Elina Hiltusen mukaan ihmisten päätökset ja valinnat vaikuttavat siihen, millaisessa maailmassa tulevaisuudessa elämme.

Futuristi Elina Hiltunen

Työn tekemisen tavat ja sisällöt tulevat muuttumaan tekoälyn ja robotisaation myötä. Mitä se tarkoittaa kunta-alalla? Minkälaisia palveluja kuntien pitäisi osata tarjota asukkailleen tulevaisuudessa? Teknologinen kehitys ei johda yhteiskunnallisiin muutoksiin väistämättä, vaan myös ihmisten valinnat vaikuttavat tulevaisuuteen.

Hurjimpien visioiden mukaan kolmasosa ammateista katoaa tulevaisuudessa robotisaation ja tekoälyn kehittymisen takia. Kun vaikkapa robottiautot yleistyvät, niin ihmisten ja tavaroiden siirtämiseen liittyvä logistiikka uudistuu perusteellisesti ja ainakin osa esimerkiksi bussi- ja rekkakuskeista menettää työnsä.

Futuristi Elina Hiltunen ei ole tästä tulevaisuudenkuvasta vakuuttunut.

– Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Teknologista kehitystä voi ennakoida usein varsin hyvinkin, mutta ei teknologia ole sellainen voima, joka vain jyrää läpi. Ihmisten päätökset, se mitä haluamme ja valitsemme, vaikuttavat siihen, minkälainen tulevaisuus meille valikoituu.

Vaikka juuri robottiautot alkavat teknologiansa puolesta olla valmiita liikenteeseen, Hiltusen mukaan voi käydä myös niin, että yhteiskunta ei hyväksy robottiautoja.

– On mahdollista, ettei esimerkiksi päästä yhteisymmärrykseen siitä, kenellä on vastuu onnettomuuden tapahduttua. Tai autoja hakkeroidaan niin paljon, että niistä tulee turvattomia.

Onkin siis varauduttava erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin. Hiltunen nimeää megatrendejä, jotka vaikuttavat siihen, mihin suuntaan olemme menossa. Megatrendejä ovat esimerkiksi kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, teknologian kehitys, digitalisaatio ja eriarvoistuminen.

Ennakointia, suunnittelua, koulutusta

Hiltusen mukaan on varmaa, että ainakin ennakointi ja suunnittelu lisääntyvät. Jos nyt elämme tulipaloyhteiskunnassa, jossa reagoidaan sitten, kun jotakin ikävää on jo tapahtunut, niin tulevaisuudessa osataan ikävät tilanteet ehkäistä usein jo ennalta.

– Meistä ja kaikesta ympärillämme kerätään valtava määrä dataa. Alamme vähitellen oppia myös tämän datan analysointia ja sitä, miten kerättyjä tietoja pystytään käyttämään hyväksi esimerkiksi ennustamisessa. Vaikkapa talo voi pystyä ilmoittamaan ennakoivasti kiinteistönhuoltajille, minkälaisia huoltotoimenpiteitä kulloinkin tarvittaisiin.

Myös kunnissa voisi dataa keräämällä ennakoida kuntalaisten tulevia tarpeita. Esimerkiksi terveydenhuollossa on parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa pystytään puuttumaan johonkin asiaan ja korjaamaan sitä. Tämä tulee halvemmaksi kuin vahinkojen korjaaminen jälkeenpäin.

Hiltunen kertoo esimerkin Singaporesta. Chatbox ottaa yhteyttä vanhuksiin joka päivä ja kysyy vointia. Jos vanhuksella on ongelma, niin lähetetään apua.

– Kyseessä ei ole siis etähoito vaan etäennakointi. Kontakti on pysyvä. Parhaillaan testaan itse tekeillä olevaa kir- jaani varten tekoälyterapeuttia. ”Terapeutti” ottaa joka ilta yhteyttä ja kyselee mielialasta. Vaikka se on vielä vähän rautalankamalli, niin on kuitenkin mukavaa odottaa sitä yhteydenottoa. Tuntuu yllättävältä, että tosiaan tulee tunne kuin joku olisi kiinnostunut minusta.

Jos sovellusta kehittäisi eteenpäin, niin huonosta voinnista kertominen johtaisi hoitavan tahon yhteydenottoon. Näin voisi parantua myös paljon kritisoitu mielenterveysongelmien hoito.

Epävarmaan tulevaisuuteen suuntautumisessa on koulutus avainasemassa.

– Pitää olla joustavat koulutusmahdollisuudet, koska tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Megatrendeistä myös kansainvälistyminen vaikuttaa siihen, minkälaista koulutusta kansalaiset tarvitsevat. Toki myös oppilaat ja opiskelijat ovat aiempaa useammin kotoisin muualta kuin Suomesta, Hiltunen sanoo.

Uutta syntyy

Mitkä erityisesti kunta-alan ammateista sitten todennäköisesti katoaisivat ja mitkä jäisivät?

– Lääketieteessä ja hoitoalalla tekoäly ja digitalisointi tulevat muuttamaan monia asioita, mutta ihmisten hoitamiseen kyllä tarvitaan tulevaisuudessakin käsiä. Vaikka robotti voisikin esimerkiksi sijata vuoteen, niin se osaa yleensä kuitenkin tehdä vain yhden tehtävän. Hoitotyö vaatii myös sellaisia taitoja, älyä ja luovuutta, joita on vain ihmisellä.

Hiltunen uskoo, että vanhusten hoivassa riittää työpaikkoja tulevaisuudessakin. Robottia tuskin halutaan myöskään luokanopettajaksi.

Ammatteja toki myös katoaa.

– Näinhän on aina käynyt, esimerkiksi runsaat sata vuotta sitten oli herättäjän ammatti. Joku kulki aamulla kaupungin katuja ja herätteli ihmisiä, jotta nämä ehtivät ajoissa tehtaaseen töihin.

Uusiakin ammatteja syntyy. Vain kymmenessä vuodessa mobiilisovellusten kehittäjille on tullut valtavasti töitä. Ja kun tehdään vaikkapa paikallisliikenteen aikataulusovellusta, tarvitaan sovelluskehittäjän lisäksi toki muidenkin ammattialojen osaamista.

Elina Hiltusen mukaan myös laajennetulla todellisuudella ja virtuaalitodellisuudella voi olla paikkansa tulevaisuudessa.

– Sitten on vielä muistettava, että ihminen on sosiaalinen eläin. Olin lenkkeilemässä kotikaupungissani Espoossa, kun huomasin puistonpenkin, jossa oli QR-koodi. Kuvasin koodin kännykälläni ja pääsin penkin vieraskirjaan, johon ihmiset olivat kirjoittaneet tervehdyksiä tyyliin, onpa kiva istua tässä ja katsoa syksyistä metsää. Yhteisöllisyyden ja ympäristön viihtyisäksi tekemisen pohjalta voi vielä syntyä vaikka minkälaisia ammatteja.

26.10.2017