Sari Ojanen kouluttamassa uusia valtuutettuja Limingassa
Työelämän kehittäminen
5
/2017

Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö
Kuva: Mikko Törmänen

26.10.2017

Valtuutettu edustaa työnantajaa

Kuluva valtuustokausi on kunnan henkilöstöpolitiikan kannalta historiallisen haastava. Kaudelle sijoittuu sote- ja maakuntauudistus, jossa puolella kunnan henkilöstöstä vaihtuu työnantaja. Uudessa kunnassa organisaatiot on osin rakennettava uudelleen.

Sote- ja maakuntauudistuksen hallittu läpivieminen on äärimmäisen tärkeää kuntalaisten palvelujen sujuvuuden kannalta. Uudistus tuo muutoksia myös julkisen alan työmarkkinoihin ja muuttaa kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmää.

Kunnanvaltuutetut tekevät päätöksiä, joilla he vaikuttavat kuntansa työnantajapolitiikkaan.  Kunnanhallitus käyttää kunnassa ylintä työnantajavaltaa. Jotta kuntaan voidaan luoda hyvä henkilöstöpolitiikka ja johtamiskulttuuri, henkilöstöpoliittisten linjausten on annettava selkeä suunta johtamiselle.

Puolet henkilöstöstä vaihtaa työnantajaa

Kuntaan jäävän henkilöstön määrä puolittuu ja henkilöstön ammattirakenne muuttuu. Uudessa kunnassa organisaatiot on osin rakennettava uudelleen ja monen henkilön työtehtävä saattaa muuttua. Tämä herättää luonnollisesti hämmennystä henkilöstön keskuudessa ja aiheuttaa yhteydenottoja myös valtuutettuihin.

Sote- ja maakuntauudistuksessa lainsäädäntö ohjaa henkilöstön muutokseen liittyvät toimintatavat ja takaa myös erilaisten palvelussuhde-etuuksien säilymisen. Tähän ei pääsääntöisesti tarvita paikallisia ratkaisuja eikä yksittäisillä poliittisilla päättäjillä ole niissä roolia.

Valtuutetut ja kunnan henkilöstöpolitiikka

Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuusto päättää mm. kuntastrategiasta, jonka yksi osa-alue on kunnan harjoittama henkilöstöpolitiikka. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta.

Jotta kuntaan voidaan luoda hyvä henkilöstöpolitiikka myös muutosvaiheessa ja sen myötä johdonmukainen johtamiskulttuuri, henkilöstöpoliittisten linjausten on annettava selkeä suunta ja selkänoja johtamiselle.

Kunnanhallitus toimii työnantajan edustajana

Kunnanhallitus toimii työnantajan edustajana ja käyttää ylintä työnantajavaltaa kunnassa. Kunnan virkamies- ja henkilöstöjohto valmistelevat ja toteuttavat 
henkilöstöpolitiikkaa ja kehittävät henki-
löstöjohtamista. Kunnanhallitus on yh-
dessä kunnan ammatillisen johdon kans-
sa vastuussa siitä, että kuntaan saadaan työ- ja virkaehtosopimuksien pohjalta 
toimiva palkkaus- ja palkitsemisjärjes-
telmä.

Kunnallista palkkausjärjestelmää on kehitetty kannustamaan ja motivoimaan henkilöstöä hyviin työsuorituksiin. Viime vuosina järjestelmää on kehitetty siihen suuntaan, että se antaa entistä enemmän harkintaa paikalliselle tasolle eli kuntaan tai kuntayhtymään.

Valtuutettujen ensisijaisena tavoitteena on toimia suunnannäyttäjinä, ja ottaa kantaa lähinnä paikallisen palkkapolitiikan tavoitteisiin ja kustannusraameihin.

Kunnan henkilöstöön kuuluvat työnantajan edustajat neuvottelevat paikalliset palkkaratkaisut työ- ja virkasopimusmääräysten edellyttämällä tavalla yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Käytännössä ylin päätösvalta palkankorotuksissa on delegoitu joko kunnanhallituksille tai sen alaisille johtaville viranhaltijoille.

Valtuutettu ei toimi vain yhden ammattiryhmän edustajana

Yksittäisellä valtuutetulla ei ole omaa roolia kunnan henkilöstöhallinnossa, vaan hän toimii toimielimen jäsenenä linjaamassa asioita. On luonnollista, että valtuutetut ovat kiinnostuneet, miten oman kunnan henkilöstöä kohdellaan tai miten henkilöstön palvelussuhteen ehdot määräytyvät.

Erityisen haastava on tilanne sellaisen valtuutetun kohdalla, joka itse on palvelussuhteessa kotikuntaansa. Tällöin valtuutetun roolin sisäistäminen ja asioiden puolueeton eteenpäin vieminen voi olla haaste. Kiusaus toimia oman työpaikan tai ammattiryhmän edustajana voi olla suuri.

Ammattiyhdistysliikkeet ovat kuntavaaleissa avoimesti ajaneet ammattikuntiensa asiaa hankkimalla ammattikuntia edustavia henkilöitä kunnallisvaaliehdokkaiksi. Valtuutetuksi valitun pitäisi kuitenkin pystyä ajamaan kuntalaisten etuja ja tiedostaa se, ettei toimi yhden työpaikan, ammattiryhmän, työntekijän tai viranhaltijan edustajana.

Henkilöstön etuja valvovat henkilöstön edustajina luottamusmiehet. Tästä on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa. Luottamusmiehillä on puolestaan tukena oman ammattijärjestön palkkaamat edunvalvojat.

Ohjenuoraksi tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus

Kunnanhallitus on yhdessä kunnan ammatillisen johdon kanssa vastuussa siitä, että sote- ja maakuntauudistuksen myötä tulevat muutokset sujuvat kunnassa asianmukaisesti.

Jotta kunnan toteuttama työnantajapolitiikka toteutuisi johdonmukaisena, asetettujen linjausten ja tavoitteiden on näyttävä kaikissa tilanteissa esimiestyössä. Johtaminen on palvelutehtävä.

Johdonmukaisuuden avulla rakennetaan henkilöstön luottamusta.

Työnantajan on kohdeltava henkilöstöään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tästä on säädökset myös lainsäädännössä. Yksittäinen työntekijä tai henkilöstöryhmän edustaja saattaa ottaa yhteyttä valtuutettuun, kun hän kokee olevansa kaltoin kohdeltu tai jääneensä jotakin etua paitsi. Tällöin valtuutetun kannattaisi selvittää asian taustoja ja sovittuja henkilöstöpolitiikan linjauksia, ennen kuin vie asiaa eteenpäin tai lupaa mitään.

Kyseessä saattaa olla työnantajan linjauksen toteuttaminen, joka koskee tasapuolisesti koko henkilöstöä, ja jonka yksittäinen henkilö saattaa kokea omalla kohdallaan epäoikeudenmukaisena. Esimerkkinä mainittakoon työloman tai virkavapaan saamisen ehdot.

Yhteystiedot

Sari Ojanen

Sari Ojanen

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2363
Matkapuhelin:
+358 50 597 6942
Sähköposti:
Sari.Ojanen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat