Timo Halonen ja Mikkelin työntekijöitä
Kuntacaset
6
/2017

Teksti: Tiina Toivakka
Kuva: Paula Myöhänen

14.12.2017

Maine on monen tekijän summa

Kaupungin mainekuvan muodostumisessa ratkaisevinta on alueen sisäinen maine, paikan henki. Se syntyy yhteisellä tekemisellä, sanoo Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Kaupunginjohtaja Timo Halonen tutki vuonna 2016 ilmestyneessä väitöskirjassaan kaupunkimaineen rakentumista. Työn tuloksia toteutetaan Mikkelissä kaupungin valmisteilla olevassa strategiassa, jonka on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Mikkelin mainetta Halonen kuvailee neutraaliksi. Suurimpana ongelmana on se, että kaupunkia tunnetaan muualla Suomessa huonosti, se ei synnytä ulkopuolisten mielessä erityisiä mielikuvia.

− Mikkeli elää vielä pitkälti historiansa varassa. Nyt on aika uudistua, on nostettava esiin uusia asioita ja korostettava vahvuuksia. Historialliset mielikuvat on päivitettävä tähän päivään.

Vaikeaa sen ei pitäisi olla, sillä Mikkelillä on paljon vahvuuksia, joista ensimmäisenä Halonen mainitsee viime kesänä järjestetyt asuntomessut.

− Messujen kautta saatiin luontevalla tavalla tuotua esiin alueemme vahvuuksia, luontoa, sujuvaa elämää ja Saimaan läheisyyttä.

Asuntomessujen ohella positiivista mainetta luovat omalla tavallaan muun muassa Liigaan viime vuonna noussut jääkiekkojoukkue Jukurit sekä monialainen XAMK-ammattikorkeakoulu.

Halonen sanoo perusinfran olevan kunnossa. Mikkeli on suurten kasvukeskusten rinnalla pieni suurkaupunki, jossa palveluita on lähes suurten kaupunkien malliin, mutta välimatkat sekä henkisesti että fyysisesti lyhyitä.

− Tärkeintä on uskoa aidosti omiin vahvuuksiin ja kertoa niistä myös ulospäin. Sen eteen on tehtävä joka päivä töitä.

Mainekuva on ihmisille totta

Maine on viesti organisaatiosta, alueesta tai ihmisestä ja se syntyy useamman tekijän tuloksena.

− Mainekuvan ei välttämättä tarvitse olla absoluuttisen oikea, mutta ihmiselle se on totta. Hän tekee omat ratkaisunsa ja päätelmänsä mainekuvan pohjalta, Halonen kertoo.

Talousmaine pitää sisällään tekijät, joista alueelle on taloudellista hyötyä ja jonka takia alueelle kannattaa muuttaa. Talousmaine vetää puoleensa alueelle toimintaa suunnittelevia yrityksiä.

Toimintamaine puolestaan korostaa alueen ihmisille sitä, miten heistä pidetään huolta ja kannetaan vastuuta, miten erilaiset julkiset palvelut on järjestetty ja miten helposti ne ovat kuntalaisten saatavilla.

Kolmantena tekijänä on tarinamaine, joka synnyttää merkityksiä ja jota viedään puhuttuna eteenpäin.

− Ollakseen hyvä näiden kaikkien kolmen osatekijän on oltava kunnossa. Alueen on oltava taloudellisesti kilpailukykyinen, sillä on oltava selkeä strategia. Sen lisäksi asukkaiden on koettava voivansa alueella hyvin ja alueesta on synnyttävä positiivisia mielikuvia, Halonen korostaa.

Eri mainetekijöiden on oltava mahdollisimman hyvässä tasapainossa keskenään. Yhden osatekijän varaan ei kannata luottaa, muistuttaa Halonen.

Asukkaat mukaan maineen luomiseen

Halonen korostaa myös, ettei maine synny kirjoituspöytätyönä. Ei riitä, että kaupungin päättäjät laativat strategisia tavoitteita tai laittavat näyttävän ilmoituksen sanomalehteen. Olennaista maineen synnyttämisessä on, että yhteisö tuntee ja tunnistaa strategiset tavoitteet, kokee itse voivansa hyvin ja vie niitä omassa arjessaan eteenpäin.

− Jokainen kuntalainen on alueensa maineen suurlähettiläs. Uskottavimman tarinan Mikkeliin saapuvalle matkailijalle saattaa antaa taksikuski, joka kertoo oman käsityksensä Mikkelistä.

Juuri siksi on tärkeää saada asukkaat mukaan maineen luomiseen. Se edellyttää heidän kytkemistään mukaan strategisiin valintoihin, aidon keskusteluyhteyden synnyttämistä ja asukkaiden toiveiden kuuntelemista.

Mikkelissä asukkaita on kuunneltu uutta strategiaa luotaessa muun muassa nettikyselyin. Kyselyjä on tehty useampia, ja jo ensimmäiseen saatiin yli tuhat vastausta. Halonen on tästä mielissään ja toteaa vastausten määrän todistavan uudenlaisen aktiivisuuden syntymistä.

Mainetyö on jatkuvaa

Halonen muistuttaa, että maine on työkalu ja prosessi, joka jatkuu kaiken aikaa. Se syntyy pitkän ajan kuluessa eikä sitä voi hetkessä muuttaa.

− Mennyt vaikuttaa myös tulevaan. Siksi maineen rakentamisessa on tiedostettava, mitä tähän mennessä on tehty ja miten nykyhetkestä päästään eteenpäin. On löydettävä omat vahvuudet ja tunnistettava omat heikkoudet.

Maineen mittaamiseen on olemassa erilaisia työkaluja, mutta niiden objektiivisuus vaihtelee. Ihmisten kokemusta on vaikea mitata tarkasti, mutta esimerkiksi sosiaalisen median kautta voidaan kuntalaisilta kerätä tietoja, joiden avulla mainetyötä voidaan edelleen kehittää.

− Valmista ei kuitenkaan tule koskaan ja siksi mainetyö on jatkuvaa. Paikoilleen ei pidä jäädä, ja jokainen viesti on tärkeä, Halonen muistuttaa.

Työntekijöiden tärkeä rooli

Erityisen tärkeässä roolissa ovat kunnan työntekijät, jotka ovat strategisen päätöksenteon ja kuntalaisen välissä.

− Heidän vastuullinen tehtävänsä on olla ovien avaaja kuntalaisten suuntaan. Halonen korostaa myös kuntatyönantajan merkitystä. Työn tavoitteista ja uusien asioiden toteuttamisesta on tärkeä keskustella ja asiat on pystyttävä perustelemaan hyvin. Jatkuvan vuoropuhelun tärkeys korostuu.

− Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten asioita esitetään. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta kun ratkaisut on tehty, niistä on pidettävä kiinni ja niitä on tuettava.

Myös poliittisen keskustelun luonne vaikuttaa ja näkyy kauas – myös kaupungin rajojen ulkopuolelle.

− Huono keskustelukulttuuri leimaa helposti koko kaupunkia. On pidettävä varansa, että poliittinen keskustelu pysyy asiallisena. Huono maine syntyy helposti ja sitä on vaikea muuttaa.

− On muistettava, että maine syntyy kohtaamisissa – asiakaspalvelutilanteissa, kuntalaista koskevissa päätöksissä tai lehtijutuissa ja että ulkopuolisin silmin asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan.