kaksi ihmistä tekevät palapeliä
Työelämän kehittäminen
1
/2018

Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Kuva: Pixhill

14.2.2018

Miten tukea työn ja muun elämän yhteensovittamista?

Koulunkäyntiavustajat järjestivät kesäkuun ajaksi kaupungin työntekijöiden lapsille päiväleirin. ICT-yritys järjesti pikkulapsiperheille unikoulun, jotta vanhemmat pääsivät virkeinä töihin hyvin nukuttujen öiden jälkeen. Miten teillä edistetään työn ja muun elämän yhteensovittamista?

Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia niin työnantajan kuin -tekijän näkökulmasta.

Suomessa lainsäädäntö sekä työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä työpaikkojen käytäntöjen kanssa luovat yleensä jo hyvän pohjan yhteensovittamiselle. Tarvetta olisi vielä sille, että työyhteisöissä opittaisiin luontevasti ja vastavuoroisesti puhumaan ja hoitamaan näitä asioita, ja että esimiehet pystyisivät tukemaan työntekijöitään heidän erilaisissa elämäntilanteissaan.

Perheystävällisten kuntatyöpaikkojen verkostossa rakennettiin kuntatyöpaikoille sopiva hyvän elämän toimintamalli. Mallista haluttiin tehdä kaiken kokoisille kuntaorganisaatioille sopiva ja työn ja muun elämän yhteensovittamista edistävä.

Hyvän elämän toimintamallin käyttöönotto

Hyvän elämän toimintamalli on mahdollista ottaa käyttöön kaikissa halukkaissa kunnissa, kuntayhtymissä (jatkossa myös maakunnissa) sekä niiden liikelaitoksissa, yhtiöissä ja yksiköissä. Niillä kaikilla on mahdollisuus hakea kunniakirjaa, kun kriteerit täyttyvät.

Työpaikalla hakemuksen allekirjoittavat johdon ja henkilöstön edustajat. Hakemukset hyväksyvässä raadissa edustettuina ovat KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt. Toimintamallin käyttöönotto on kuntaorganisaatioille maksutonta.

Mistä sitten tiedetään, että on onnistuttu työn ja muun elämän yhteensovittamisessa? Kuntaorganisaatioiden johdon mukaan onnistuminen yhteensovittamisessa parantaa henkilöstön työkykyä, hyvinvointia, saatavuutta ja työssä pysymistä sekä kuntatyön tuloksellisuutta, joustavuutta, työnantajabrändiä ja inhimillisyyttä. Samaa tai täysin samaa mieltä tästä oli noin 90 prosenttia KT:n ja Työterveyslaitoksen tutkimukseen vastanneista.

Hyvä tunnusmerkki yhteensovittamisen onnistumiselle on, että siitä hyötyvät kaikki: eivät vain työntekijä ja tämän perhe, vaan koko työyhteisö, organisaatio ja asiakkaat.

Tarkemmat ohjeet, linkki hakulomakkeeseen ja lisätietoja Kuntekon verkkosivuilla tai Niilo Hakoselta: niilo.hakonen@kt.fi


Hyvän elämän toimintamalli

Kriteerit ensimmäiselle tasolle: Meillä on hyvän elämän käytäntöjä

1. Vastuuhenkilö: Nimetty vastuuhenkilö ja tälle tukiryhmä edistämään työn ja muun elämän onnistunutta yhteensovittamista organisaatiossa.

2. Suunnitelma: Vähintään 2–3 konkreettista tavoitetta työn ja muun elämän yhteensovittamisen edistämiseksi organisaatiossa.

3. Toteutus: Lyhyt kuvaus suunnitelman toteutuksesta vähintään 9 kuukauden ajalta.

4. Käytännöt: Lyhyt kuvaus 2–3 kiinnostavasta tai hyvin toimivasta työn ja muun elämän yhteensovittamisen tavasta organisaatiossa.

5. Pyydettäessä: Valmius kertoa käytännöistä Kuntekon Tekojen Torilla, jos raati pyytää.

6. Allekirjoitukset: Hakemuksen allekirjoittajina johdon ja henkilöstön edustaja.

Lisäkriteerit toiselle, vaativammalle tasolle: Me olemme hyvän elämän kuntatyöpaikka

7. Tahdonilmaus: Omin sanoin kirjattuna halu edistää aktiivisesti työn ja muun elämän yhteensovittamista organisaatiossa esimerkiksi arvoissa, strategiassa, tarinassa, henkilöstöstrategiassa, tasa-arvosuunnitelmassa, yhdenvertaisuussuunnitelmassa tai yksikön tavoitteissa.

8. Pitkäjänteisyys: Kuvaus suunnitelmien toteutuksesta vähintään kahden vuoden ajalta.

9. Pyydettäessä: Valmius kertoa käytännöistä Kuntekon Tekojen Torin lisäksi myös toimittajille.

Lisätietoa ja hakuohjeet:

niilo.hakonen@kt.fi
www.kunteko.fi/hyvan-elaman-toimintamalli

Yhteystiedot

Niilo Hakonen

Niilo Hakonen

johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2025
Matkapuhelin:
+358 40 820 6800
Sähköposti:
Niilo.Hakonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen