Vihreistä lehdistä punottu punos laiturilla
Työelämän kehittäminen
1
/2018

Kuva: Eeva Anundi

14.2.2018

Työurat pidemmiksi työkykykoordinaattorien avulla

Työurien pidentämisen, työkyvyttömyyden kustannusten hillitsemisen ja osatyökykyisten tukemisen tarpeet ovat luoneet kunta-alalle uuden ammattiryhmän: työkykykoordinaattorit.

Työkykykoordinaattorit ovat melko uusi ammattikunta kunnissa, ja heidän tehtäväkuvansa on laaja. Työn painopiste on työkykyä ja työssä jatkamista tukevien keinojen etsimisessä yhdessä työntekijän, työterveyshuollon asiantuntijan, työnantajan ja eläkelaitoksen kanssa. Asiakkaita ovat kuntatyöntekijät, joilla voidaan arvioida olevan työkyvyttömyyden uhka.

Kevan mukaan vuonna 2015 alle viidesosassa kuntaorganisaatioista työskenteli työkykykoordinaattori tai vastaava. Yleisimmin työkykykoordinaattoreita toimi suurissa kuntaorganisaatioissa, mutta niissäkin vain joka toisessa.

Noin kolmanneksessa Kevan kyselyyn vastanneista keskisuurista ja suurista kuntaorganisaatioista työskentelee päätoiminen työkykykoordinaattori. Yleensä heitä on organisaatiossa yksi.

Jos päätoimista työkykykoordinaattoria ei ole, koordinaattorin tehtävät ovat usein osa yhden tai useamman muun työntekijän tehtävänkuvaa. Useimmiten tehtävää hoitavat henkilöstöjohtajat tai muut henkilöstöasiantuntijat.

Joissakin kunnissa tehtävät sisältyvät työhyvinvointitoimintaa johtavien tai koordinoivien työntekijöiden tehtäviin, kuten työhyvinvointipäällikölle tai kuntoutussuunnittelijalle.

Samalle tehtävälle useita nimikkeitä

Työkykykoordinaattorin tehtävälle on useita vaihtoehtoisia nimikkeitä. Vastaavaa työtä tekevät muun muassa työhyvinvointi- ja henkilöstökoordinaattorit. Myös erilaiset suunnittelija- tai asiantuntijanimikkeet ovat yleisiä.

73 prosentilla työkykykoordinaattoreista on työnantajan määrittelemä tehtävänkuvaus. Vähiten tehtäväkuvauksia oli melko uusilla, alle kaksi vuotta tehtävässä työskennelleillä, ja eniten yli seitsemän vuotta työskennelleillä.

Työkykykoordinaattoreiden tehtäväkuvauksissa erottuu neljä työnantajan määrittelemää tehtäväkokonaisuutta: aktiivisen tuen toiminta, työkyvyn ja -hyvinvoinnin asiantuntijuus, kehittämistyö sekä yhteistyö.

Eniten työkykykoordinaattoreiden työaikaa kuluu työterveysneuvotteluihin ja asiakkaiden yksilötapaamisiin.

Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat ratkaisevia

Kevan kyselystä käy ilmi, että vain harvalla kuntasektorin työkykykoordinaattorilla on työkykykoordinaattorikoulutus. Heidän osaamisessaan korostuvat kuitenkin henkilökohtaiset kyvyt, joita ei suoraan voi hankkia kouluttautumalla.

Työkykykoordinaattorit arvioivat vuorovaikutus-, yhteistyö- ja neuvottelutaitojen sekä ratkaisukeskeisyyden olevan tärkeimpiä osaamisalueitaan työssä onnistumiselle.

Myös sosiaali- ja terveysalan työkokemus koettiin hyödylliseksi, sillä se antaa valmiuksia holistiseen ja yksilölliseen lähestymistapaan, vuorovaikutukseen ja asiakkaan kohtaamiseen.

Yli puolella kunta-alan työkykykoordinaattoreista on ylempi korkeakoulututkinto.

Muutokset ja asenteet mietityttävät

Sote- ja maakuntauudistus heijastuu myös työkykykoordinattorien työhön. Kevan kyselyyn vastanneita huolestuttaa, miten uudistus vaikuttaa työhyvinvointiin, osatyökykyisten eläköitymishalukkuuteen ja oman työn jatkuvuuteen kunta-alalla.

Työkykykoordinaattorit haluaisivat muuttaa osatyökykyisyyteen liittyviä asenteita. Asenneilmapiirin muutosta tarvittaisiin heidän mielestään niin johdossa, esimiesten keskuudessa kuin koko työyhteisöissä.


  • Keva toteutti työkykykoordinaattoreita koskevan kyselyn keväällä 2017. Työkykykoordinaattoreille lähetettyyn kyselyyn vastasi 48 päätoimista työkykykoordinaattoria.
  • Tutkimusjulkaisu Työkykykoordinaattorit kunta-alalla on luettavissa Kevan sivuilla.