Lauri Lyly, Tampereen pormestari
Asialinja
2
/2018

Lauri Lyly, Tampereen pormestari

22.3.2018

Kasvu haastaa, me vastaamme

Tampereen asukasluku on ylittänyt 232 000 rajan. Kaupunki kasvaa vauhdilla. Vielä 1980-luvun alussa asukkaita oli 160 000
asukasta. Aiempina vuosina ympäristökunnat kasvoivat suhteellisesti voimakkaammin kuin Tampere. Viimeisen viiden vuoden aikana suunta on muuttunut.

Yhä useampi haluaa juuri Tampereelle. Se on kaupungistumista, josta niin paljon puhutaan. 

Tampereella oli aiemmin varauduttu noin 2 000 asukkaan kasvuun. Nostimme sen noin 3 000:een. Sekin näyttää olevan liian vähän. Pelkästään viime vuonna koti tarvittiin kaikkiaan noin 3 700 uudelle asukkaalle. Kasvua oli noin 1,6 prosenttia.

Tampereen asuntotuotannossa tehtiinkin viime vuonna historiaa. Kaupunkiin valmistui ennätyksellinen 3 074 määrä uusia asuntoja. Tampereen haaste on vastata kasvuun.

Suurin haaste on ennen kaikkea työllisyys. Työttömyysaste on ollut noin 14,0 prosenttia. Sitä on saatu laskettua alaspäin edellisestä vuodesta noin neljä prosenttiyksikköä. Pitkäaikaistyöttömiä meillä on suhteellisesti enemmän kuin muualla. Yli tuhat päivää työttömänä olleita on enemmän kuin esimerkiksi Uudenmaan alueella.

Heidän työllistämisensä etu on räätälöitävät ja kunkin tarpeet huomioivat palvelut. Tähän olemme keskittyneet Pirkanmaan alueellisessa työllisyyden kuntakokeilussa. Tampere rahoittaa kokeilua koko nelivuotisen valtuustokauden ajan vuosittain 10 miljoonalla eurolla.

Kokeilu on yhdistänyt TE-toimistojen ja kuntien palvelut niin kutsutuksi yhden luukun palveluksi. Jokaiselle työnhakijalle on osoitettu henkilökohtainen OMA-valmentaja, joka säilyy koko työllistymispolun ajan samana.

Olemme kehittäneet uusia tapoja palvella työnhakijaa ja hyödyntäneet teknologiaa. Esimerkiksi työnhaun keskustelurobotti kartoittaa työnhakijan osaamisen ja koulutuksen taustatiedot etukäteen OMA-valmentaja tapaamisessa hyödynnettäväksi.

Ammatillisen osaamisen ajantasaisuus ja työn kohtaamisen vaikeudet ovat laajasti esillä. Työvoimapulassa on suuresti kyse siitä, että ihmisten osaamista ei yhteiskunnassa tunnisteta. Esimerkiksi viralliset työttömyystilastot eivät kerro osaamisesta juuri mitään!

Seuraavaksi yhteiskunnan pitää rakentaa sellaiset järjestelmät, joissa saadaan ihmisten osaaminen näkyviin. Silloin tiedetään myös, miten osaamista kunkin kohdalla voi täydentää. Myös teknologiset murrokset ja robotiikka muovaavat työelämää.

Ne eivät sinänsä vähennä ihmisten tekemää työtä. Se vain muuttuu erilaiseksi. Yhteiskunnan on luotava mekanismit siihen, että ihmisen on turvallista edetä muuttuvassa työelämässä.

Työllisyys ja älyteknologian mahdollisuudet on otettava huomioon myös kaupunkien toiminnassa. Tampereen suurissa rakennushankkeissa on hyödynnetty sosiaalisen työllistämisen mallia. Esimerkiksi Raitiotieallianssi on ostanut sosiaaliselta yritykseltä Tampereen Sarka Oy:ltä työvoimaa pitkin ratikan rakennuksen vaiheita.

Tampereelle, Lielahden kupeeseen, on nousemassa uusi ekologinen älykaupunginosa Hiedanranta, jonka mahdollistaa mittava joukkoliikennehankkeemme ratikka. Tulevaisuuden Hiedanrannassa on koteja 25 000 asukkaalle ja työpaikkoja 10 000 tekijälle.

Hiedanrannan kokeiluja ja kaupunkikulttuuria rakennetaan kunnianhimoisesti yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tampereen tavoitteena on olla teknologisen kehityksen mallikaupunki. Tämä näkyy muun muassa ympäristö- ja ilmastokysymysten huomioon ottamisessa, sillä tavoitteenamme on olla hiilineutraali jo vuonna 2030.

Maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeinen Tampere näyttää kovin erilaiselta vuonna 2020. On lähes kohtalon kysymys, millaiseksi kuntien rooli uudistuksien jälkeen muodostuvat. Kasvatustehtävä, elinvoima- ja kumppanuusrooli tulevat korostumaan entisestään.

Yksi asia on kuitenkin aivan varma: koskikaupunkimme kasvaa kohisten. Kuohuja kulkuun varmasti riittää, mutta ne selvitetään yksissä tuumin tavoite kirkkaana mielessä pitäen. Strategiamme mukaisesti Tampere – paras sinulle.