Tilastot
2
/2018

Anne Hotti, johtava työmarkkinatutkija
Kuva: Pixhill

Pitkäjänteinen taloudenhoito jatkuu

Kunnissa ja kuntayhtymissä sopeutetaan henkilöstömenoja pitkäjänteisellä ja kustannustietoisella henkilöstöpolitiikalla. KT:n tiedustelun mukaan henkilöstömenojen sopeuttaminen jatkuu myös tänä vuonna.

Keraaminen säästöpossu. Kuva: Pixhill.

KT:n tuoreen tiedustelun mukaan kunnat ja kuntayhtymät säästivät henkilöstömenoissa viime vuonna lähes 281 miljoonaa euroa. Se on 1,4 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista. Saman suuruisia säästöjä on odotettavissa myös tälle vuodelle.

Henkilöstömenojen sopeuttamistoimet ovat osa kuntien ja kuntayhtymien tavoitteellista, tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa. KT:n tiedustelun mukaan joka kolmannessa kuntaorganisaatiossa on laadittu erillinen talouden tasapainottamisohjelma, jossa on linjattu keinoja talouden sopeuttamiseen ja jossa taloutta suunnitellaan useiksi vuosiksi eteenpäin.

Toimintoja tehostettiin

Vuoden 2017 henkilöstömenosäästöistä 224 miljoonaa euroa (80 prosenttia säästöistä) saatiin aikaan usealla eri sopeuttamistoimella, jotka perustuivat ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun ja joilla haettiin pysyviä säästöjä.

Valtaosa vastanneista kunnista tai kuntayhtymistä hyödynsi luonnollista poistumaa tai tehosti toimintaansa töiden uudelleen järjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla. Yli puolet vastanneista kuntaorganisaatioista oli vähentänyt sijaisten tai määräaikaisten käyttöä.

Joka kolmas vastanneesta kuntaorganisaatiosta sai säästöjä siitä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät tai henkilöstöä jäi vähemmän varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, jolloin työnantajalle aiheutuvat kustannukset sairauspoissaoloista ja varhe-maksuista pienenivät.

Joka neljäs vastaaja ilmoitti seutuyhteistyön tuoneen säästöjä henkilöstömenoihin ja joka viides ilmoitti ulkoistaneensa tai yhtiöittäneensä toimintojaan. Toisaalta joka yhdeksäs ilmoitti vähentäneensä ostopalvelujen tai vuokratyövoiman käyttöä.

Tiedustelun mukaan kunnat ja kuntayhtymät eivät juurikaan hae henkilöstömenosäästöjä palvelujen tai toimintojen supistamisesta tai lisäämällä ostopalvelujen taikka vuokratyövoiman käyttöä. 

Säästöjä syntyy harvemmin henkilöstön osa-aikaistamisella tai henkilöetuuksia karsimalla. Harvinaista on myös purkaa säästösyistä valtakunnallisten sopimusten tasoa parempia paikallisia sopimuksia.

Lomautuksia ja irtisanomisia hyvin vähän

Lomautuksiin tai irtisanomisiin taloudellisista ja tuotannollisista syistä jouduttiin turvautumaan vain hyvin harvoin.

Vuoden 2017 aikana henkilöstöään lomautti 11 ja irtisanoi 23 kuntaorganisaatiota. Lomautettuna oli 788 henkilöä (0,3 prosenttia koko henkilöstöstä). Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottiin 204 henkilöä (0,07 prosenttia). 

KT:n tiedustelun mukaan tänä vuonna on odotettavissa vielä vähemmän lomautuksia tai irtisanomisia taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Lomautusten määrä on laskenut vuodesta 2014 lähtien. Irtisanomisia toteutettiin viime vuonna vielä vähemmän kuin vuonna 2016.

Henkilöstön palkattomilla vapailla ja lomarahojen vaihdoilla vapaiksi tasapainotettiin taloutta noin 38 miljoonalla eurolla. Se on 0,2 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista. 

Henkilöstö piti palkattomia vapaita ja vaihtoi lomarahoja vapaiksi vähemmän kuin kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joulukuussa 2016. Niiden merkitys henkilöstömenosäästöissä näyttäisi KT:n tiedustelun mukaan vähentyvän myös tänä vuonna.

Paikallisia säästösopimuksia ei juuri tehty

KT:n tiedustelun mukaan vain seitsemässä kuntaorganisaatiossa oli viime vuonna sovittu henkilöstömenosäästöistä paikallisilla virka- ja työehtosopimuksilla. Vaikka työnantaja olisi käynnistänyt paikalliset neuvottelut henkilöstösäästöistä, osa tai kaikki henkilöstöjärjestöt ovat lähes aina kieltäytyneet tekemästä paikallista sopimusta säästöistä.

Tiedusteluun vastanneista kuntatyönantajista 80 prosenttia oli sitä mieltä, että kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa pitäisi olla mahdollisuudet sopia työntekijäkohtaisesti lomarahojen vapaaksi vaihdosta.

Henkilöstömenojen sopeuttaminen jatkuu

Vuonna 2017 kunta-alan henkilöstömenot olivat 20,1 miljardia euroa. Kaikkiaan kunnat sopeuttivat henkilöstömenojaan viime vuonna 76 miljoonaa euroa vähemmän kuin ne olivat arvioineet joulukuussa 2016.

Tiedustelun mukaan kunnat ja kuntayhtymät arvioivat sopeuttavansa henkilöstömenojaan tänä vuonna noin 262 miljoonalla eurolla. Keinot ovat pitkälti samat kuin 2017.

KT:n tiedustelussa 15 kuntaorganisaatiota ilmoitti joulukuussa 2017, että niillä oli suunnitteilla käynnistää tänä vuonna yhteistoimintaneuvottelut säästötoimenpiteistä.

Henkilöstömäärä vähenee

Lokakuussa 2016 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 421 000 palkansaajaa. KT:n tiedustelussa kuntatyönantajat arvioivat kunta-alan henkilöstön vähenevän niin, että vuonna 2019 kuntasektorilla työskentelisi 414 000 palkansaajaa.

KT:n arvion mukaan tulevien maakuntatyönantajien palvelukseen siirtyisi vuoden 2020 alusta 214 000 työntekijää.

KT:n tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenoihin kohdistuvista sopeutustoimista vuosina 2017–2018 toteutettiin joulukuussa 2017. Kuntien ja kuntayhtymien arvioihin henkilöstömenosäästöistä eivät sisälly kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet.

Tiedustelu lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin, joista tiedusteluun vastasi 189. Vastanneiden kuntaorganisaatioiden palveluksessa on 70 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.

Kuntien säästötoimenpiteitä 2017

22.3.2018

Yhteystiedot

Anne Hotti

johtava työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2324
Matkapuhelin:
+358 50 527 1092
Sähköposti:
Anne.Hotti@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT