sininen kellotaulu
Sopimukset
2
/2018

22.3.2018

Työaikamääräyksiin useita muutoksia

KVTES:n työaikaluvun uudet määräykset tulevat voimaan 1. toukokuuta. Jaksotyön soveltamisala laajenee, liukuvassa työajassa on uudet määräykset ja eräiden asiantuntijoiden työaikamuoto poistuu.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2018–2019 työaikaluvun muuttuneet määräykset tulevat pääosin voimaan 1. toukokuuta.

KVTES:n työaikaluvun 7 ja 8 §:n poissaolojen vaikutuksia säännölliseen työaikaan koskevat muutokset sekä 13 ja 14 §:n lisä- ja ylityömääräyksiä koskevat muutokset tulevat voimaan 7. toukokuuta. Samaan aikaan tulevat voimaan myös uuden KVTES:n liitteen 18 mukaista työaikaa koskevat määräykset.

Työvuoroluettelot on suunniteltava päättymään 6. toukokuuta. Uudet työvuoroluettelot 7. toukokuuta lukien on laadittava uusien määräysten mukaisesti.

Eräiden asiantuntijoiden työaikamuoto poistuu

KVTES:n työaikaluvun 10 §:n soveltamisen piirissä olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden (eräiden asiantuntijoiden työaika) säännöllinen työaika pitenee KVTES:n uuden liitteen 18 mukaisesti.

Tämä uusi työaikamääräys tulee voimaan 7. toukokuuta. Siitä lukien säännöllinen työaika on KVTES:n liitteetn 18 piirissä olevilla 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi työaika).

Säännöllinen työaika, lisätyö, ylityö ja tuntipalkan jakaja määräytyvät KVTES:n liitteen 18 mukaan. Muilta osin noudatetaan KVTES:n työaikaluvun määräyksiä. 

Tämän määräyksen piirissä olevien viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan 30. huhtikuuta tehtäväkohtaiseen palkkaan korotus, jonka suuruus on 2,4 prosenttia. Korotus otetaan huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa 1. toukokuuta lukien.

Jaksotyön soveltamisala laajenee

KVTES:n työaikaluvun 9 §:ssä määrättyä jaksotyön soveltamisalaa on laajennettu niin, että jaksotyötä voidaan soveltaa myös kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa.

KVTES:n työaikaluvun 25 §:n 2 momenttiin on lisätty soveltamisohje. Määräystä sovelletaan myös kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa.

Työaikakorvausten rajoitukset

KVTES:n työaikaluvun 22 § työaikakorvausten suorittamista koskevista rajoituksista ja 23 § johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvauksista on yhdistetty uudeksi 21 §:ksi.  

Uuden sopimusmääräyksen mukaan KVTES:n piirissä oleville maksetaan työaikakorvausten maksamista koskevien edellytysten täyttyessä joko kaikki KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset tai työntekijä tai viranhaltija on kokonaan työaikakorvausta koskevien määräysten ulkopuolella.

Tämä on sopimusmääräysmuutos. Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on käytävä läpi, mitä soveltaminen merkitsee organisaatiossa.

Liukuvan työajan määräyksiin muutoksia

Liukuvan työajan määräykset on uudistettu. KVTES:n liite 15 on poistettu ja määräykset liukuvasta työajasta ovat KVTES:n työaikaluvun 31–35 §:ssä. Muutoksissa on otettu huomioon työaikalain liukuvaa työaikaa koskevat säännökset.

Säännöllinen työaika voidaan järjestää liukuvana työaikana työaikaluvun 7 §:n mukaisessa yleistyöajassa ja 8 §:n mukaisessa toimistotyöajassa sekä liitteen 18 mukaisessa järjestelyssä.

Liukuvan työajan ehtojen määrittely kuuluu työnantajan päätösvaltaan. Tätä rajoittaa kuitenkin 32 §:n 1 momentti siten, että liukuma-aika ja kiinteä työaika yhdessä voivat muodostaa enintään 12 tunnin pituisen ajanjakson mukaan lukien ruokatauko. Lisäksi kiinteän työajan on oltava vähintään viisi tuntia, jollei työnantaja toisin päätä.

Työnantaja päättää liukuvan työajan ehdoista ja käyttöönotosta sekä siitä, mihin henkilöstöryhmiin järjestelmää sovelletaan. Uusien määräysten mukaan työntekijä voi ilmoittaa jättäytyvänsä liukuvan työajan järjestelyn ulkopuolelle.

Liukuma-aikana viranhaltija tai työntekijä voi pääsääntöisesti itse päättää työhön tulo- ja lähtöaikansa. Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus tarvittaessa kuitenkin yksittäistapauksessa päättää, että viranhaltijan tai työntekijän on oltava työssä tiettynä esimerkiksi liukuma-ajaksi sattuvana aikana. Työnantaja ei saa käyttää työnjohto-oikeutta tässä asiassa säännönmukaisesti liukuvan työajan tarkoitus huomioon ottaen.

Lisäksi työnantaja voi tarvittaessa antaa lisä- ja ylityömääräyksen.

Koulutus työaikana

KVTES:n työaikaluvun 4 §:n 2 momentin 3 kohtaa koulutustilaisuuden lukemisesta työajaksi on yksinkertaistettu ja työajaksi lukemisen edellytyksiä on muutettu.

Uuden määräyksen mukaan työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän tai viranhaltijan osallistumaan.

Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle tai työntekijälle palkallista tai palkatonta virka- tai työvapaata.


Hyväksyttävä poissaolopäivä alentaa työaikaa

Hyväksyttävä poissaolopäivä alentaa 7. toukokuuta lukien säännöllistä työaikaa, lisätyörajaa ja ylityörajaa yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja KVTES:n liitteen 18 mukaista työaikaa. Tämä on otettava huomioon sekä laadittaessa työvuoroluetteloita että laskettaessa työaikakorvauksia.

Jos viikon tai tasoittumisjakson aikana ei ole hyväksyttäviä poissaolopäiviä, säännöllinen viikkotyöaika täyttä työaikaa tekevällä on: yleistyöajassa enintään 38 tuntia 45 minuuttia, toimistotyöajassa enintään 36 tuntia 45 minuuttia ja liitteen 18 mukaisessa työajassa enintään 38 tuntia 15 minuuttia.

Uusien sopimusmääräysten mukaan hyväksyttävä poissaolopäivä, joka olisi ollut työpäivä, alentaa säännöllistä työaikaa:

  • yleistyöajassa 7 tuntia 45 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 45 minuuttia kalenteriviikossa;
  • toimistotyöajassa 7 tuntia 21 minuuttia, kuitenkin enintään 36 tuntia 45 minuuttia kalenteriviikossa ja
  • liitteen 18 mukaisessa työajassa 7 tuntia 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikossa.

Osa-aikaisen säännöllinen työaika lyhenee osa-aikaprosenttia vastaavalla osuudella em. tuntimäärästä (esim. yleistyöajassa 7 tuntia 45 minuutista.)

Ylityöraja alenee

Ylityöraja alenee sellaisella viikolla, jolla on hyväksyttävä poissaolo. Ylityöraja alenee eri tavoin riippuen siitä, onko kysymyksessä ennalta suunniteltu vai muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo.

Toimistotyöajassa ja 38 tuntia 15 minuutin työajassa on myös huomattava, että säännöllisen työajan lisäksi tehty työ on ensin lisätyötä ja sen jälkeen ylityötä.

Säännöllinen työaika suunnitellaan ennalta suunniteltua poissaoloa koskevan määräyksen mukaan (työaikaluvun 7 § 2 momentti), mikäli poissaolo on tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua.

Uudet määräykset eivät sisällä määräyksiä kesken jakson alkavien tai päättyvien tai alle jakson pituisten palvelussuhteiden osalta.

Arkipyhä alentaa säännöllistä työaikaa

Arkipyhä alentaa säännöllistä työaikaa (ei alenna ylityörajaa) sillä viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolla arkipyhä on. Vahvistetusta työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi ajankohta tai päivä, jona arkipyhävapaa annetaan.

Arkipyhävapaa annetaan arkipyhäpäivänä tai muuna päivänä joko sillä viikolla, jolla arkipyhä, on tai saman tasoittumisjakson muulla viikolla. Uusien sopimusmääräysten mukaan arkipyhävapaa annetaan kokonaisena vapaapäivänä.

Sopimusmuutoksia luottamusmiesluvussa

KVTES:n luottamusmieslukuun neuvoteltiin useita muutoksia. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitusta täydennettiin siten, että tarkoituksena myös edistää ja kehittää paikallista sopimista ja työelämän laatua.

Paikallisesta sopimisesta on laadittu KT:n yleiskirje 7/2016.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on erilaisia tuloksellisuuden ja työelämän laadun hankkeita. Luottamusmieslukuun on otettu kirjaus, että työnantaja harkitsee ja päättää näistä hankkeista ja hankkeisiin osallistuvista tahoista.


Luottamusmiesten ajankäyttö muuttuu

Luottamusmiehelle annettavaa vapautusta on muutettu määräaikaisesti ajalle 1.5.2018–31.3.2020. Kiinteä vapautus määräytyy tällä ajalla siten, että vapautus on vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 105 luottamusmiehen edustamaa viranhaltijaa tai työntekijää kohden.

Luottamusmiesten ajankäytöstä annettua soveltamisohjesuositusta on päivitetty. Tilapäistä vapautusta harkittaessa sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus voidaan ottaa huomioon. Lisäksi osa kokonaisajankäytön edellyttämästä vapautuksesta voidaan paikallisesti sopia annettavaksi esimerkiksi paikallisyhdistyksen puheenjohtajalle.

Luottamusmiesluvun 8 §:n 6 momenttiin on lisätty suositus edustettavien lukumäärän selvittämisestä. Sopimusosapuolet voivat noudattaa selvittämisessä paikallisesti vakiintunutta tapaa. Viime kädessä järjestö antaa todistuksen työnantajan palveluksessa olevien jäsentensä määrästä.

Luottamusmiehenä toimivan omalääkärin palkkiota koskeva määräys on poistettu. Jos omalääkäri toimii luottamusmiehenä, noudatetaan KVTES 2017:ssa ollutta palkkiomääräystä.

Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkkaa korotetaan siten, että se on 1. toukokuuta lukien vähintään 2 000 euroa kuukaudessa.

Pääluottamusmiehelle maksettavaa luottamusmieskorvausta korotetaan 1. toukokuuta lukien. Lisäksi edustettavien lukumääriä koskevaan luokitukseen on lisätty uusi taso eli 700 ja sen ylittävää edustettavaa koskeva taso.

Luottamusmieskorvausta voidaan myös korottaa määräajaksi 1,5 kertaiseksi paikallista sopimista koskevien neuvottelujen ajaksi työnantajan niin harkitessa. Korvaus maksetaan täysiltä kuukausilta ja harkinnan mukaan se voidaan maksaa myös takautuvasti.