Lapsen kädet hiekassa
Lainsäädäntö
3
/2018

Canelia Wessman, työmarkkina-asiamies
Kuva: Eeva Anundi

31.5.2018

KT kritisoi uutta varhaiskasvatuslakia

Kevään aikana eduskunnassa on käsitelty esitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa 2018. KT on lausunnoissaan tuonut erityisesti esiin huolensa lakiesityksen henkilöstövaikutuksista.

KT:n arvion mukaan uusi varhaiskasvatuslaki johtaisi tuhansien lastenhoitajien irtisanomisiin ja kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien saatavuusongelmiin.

Lisäksi laki nostaa kuntien palkkakustannuksia KT:n arvion mukaan lakiesityksessä arvioitua enemmän.

Laki muuttaisi huomattavasti henkilöstörakennetta

Nykyisin kolmasosalla päiväkodin henkilöstöstä tulee olla lastentarhanopettajan (kasvatustieteiden kandidaatti tai sosionomi) kelpoisuus ja muilla vähintään lastenhoitajan kelpoisuus. Lakiluonnoksen mukaan henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla on oltava vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Päiväkodin johtajaksi kävisi jatkossa varhaiskasvatuksen opettaja tai sosionomi, jolla on lisäksi vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito. Päiväkotien henkilöstörakenne pitäisi muuttaa vuodenvaihteeseen 2030 mennessä.

Varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoisella pitää esityksen mukaan olla vähintään kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja.

Varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävät on lakiluonnoksessa eriytetty toisistaan, eikä sosionomin tutkinto enää kelpaisi varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Lakiin on kuitenkin tulossa siirtymäsäännös. Sen mukaan lain voimaantullessa kelpoiset lastentarhanopettajat sekä viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta yliopistoon tai ammattikorkeakouluun opiskelemaan hyväksytyt opiskelijat ovat valmistuttuaan kelpoisia toimimaan varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä, mikäli opinnot on suoritettu loppuun 31.7.2023 mennessä.

KT on vastustanut kasvatustieteiden kandidaattien ja sosionomien tehtävien eriyttämistä.

Hallitus arvioi, että henkilöstörakenteen muuttaminen kasvattaa kuntien päiväkotitoiminnassa kasvatustieteiden kandidaattien ja sosionomien määrää yhteensä 9 000 henkilöllä ja vähentää lastenhoitajien määrää saman verran.

KT:n mukaan henkilöstörakenteen muuttaminen kasvattaa kuntien kasvatustieteiden kandidaattien ja sosionomien määrää yhteensä 9 500 henkilöllä. Lastenhoitajien määrä vähenee arviolta 9 500 henkilön verran nykytilanteen mukaisesti laskettuna. Arvio perustuu Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilastoon lokakuulta 2016, ja siinä on mukana vain kunnallinen varhaiskasvatus. Henkilöstörakenteen muutokset koskevat myös yksityisiä varhaiskasvatuksen järjestäjiä.

Kelpoisten opettajien saatavuus vaikeutuu

Kelpoisista lastentarhanopettajista on pulaa. Avoimiin vakansseihin ei ole saatavilla riittävästi päteviä, kelpoisuusvaatimuksia täyttäviä hakijoita, minkä vuoksi tehtäviä hoidetaan epäpätevällä henkilöstöllä. KT on esittänyt, että todellinen koulutustarve on huomattavasti suurempi kuin lakiesityksessä esitetty arvio.

KT:n työvoimakyselyn mukaan kuntasektorilla oli marraskuussa 2017 kokonaan hoitamatta 2,1 prosenttia lastentarhanopettajien vakansseista (240 vakanssia). Kyselyssä ei ole huomioitu epäpätevällä henkilökunnalla hoidettuja vakansseja, joten todellisuudessa pula on moninkertainen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla puhutaan yli 600:n pätevän, kelpoisuusvaatimukset täyttävän lastentarhanopettajan vajeesta.

Työvoimavajekyselyn avokysymyksistä käy ilmi, että erityisesti pienissä kunnissa pätevän henkilöstön rekrytointi koetaan vaikeaksi. Pätevien hakijoiden saatavuus koetaan myös erityisen vaikeaksi ruotsinkielisellä puolella. Sijaisuuksiin on koko maassa lähes mahdotonta saada pätevää henkilöstöä.

KT ei usko, että lakiesitykseen kirjatun siirtymäajan aikana valmistuu riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia. Esityksen mukaan eläköityviä lastentarhanopettajia olisi vuoteen 2030 mennessä 3 730 (yliopistopohjainen koulutus + sosionomi AMK). Kevan tekemän Kuntien ja valtion työntekijöiden 2017–2036 eläköitymisennusteen mukaan eläköityvien lastentarhanopettajien määrä on vuoteen 2031 mennessä peräti 6 236.

Saatavuusongelma lisää määräaikaisuuksia

Hallituksen mukaan alalle siirtyi vuonna 2017 noin 263 valmistunutta yliopistotaustaista lastentarhanopettajaa ja 528 valmistunutta sosionomia. Pelkästään lakiin esitetty kasvatustieteiden kandidaattien aloituspaikkojen määrän nostaminen 658:sta kahdella sadalla vuosina 2018–2019 ja kolmella sadalla vuosina 2020–2021 ei riitä takaamaan työvoiman todellista tarvetta, kun otetaan huomioon varhaiskasvatuksen alalle siirtyvien valmistuneiden alhainen osuus, nykyinen työvoimavaje, eläköitymisennuste, sekä suunnitellusta henkilöstörakennemuutoksesta aiheutuva tarve.

Esityksessä ei myöskään ole otettu huomioon, että omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien lukumäärä vähenee rajusti. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kunnallisten, kodissaan työskentelevien hoitajien määrä on puolittunut; vuonna 2008 perhepäivähoitajia oli 10 900 ja nykyisin noin 5 000. Jos väheneminen jatkuu, se tuo lisää lapsia päiväkotien varhaiskasvatuksen piiriin.

Mikäli työnantaja ei onnistu rekrytoimaan uuden varhaiskasvatuslain kelpoisuusedellytyksiä täyttävää henkilöä, tehtävään voitaisiin ottaa enintään vuodeksi kerrallaan henkilö, jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset ja tehtävän edellyttämä taito tehtävä hoitamiseen.

Käytännössä pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista johtaisi epäpätevien henkilöiden toistuviin määräaikaisten työsopimusten käyttöön ja vaihtuvuuden lisääntymiseen päiväkodin henkilöstössä.

Tuhansia lastenhoitajia jouduttaisiin irtisanomaan

Koska lastentarhanopettajia ei riittävästi ole saatavilla, siirtymäkauden aikana kunnalliseen varhaiskasvatukseen rekrytoidaan uusia lastenhoitajia.
Kaikki nykyisen henkilöstömitoituksen mukaiset lastenhoitajat eivät jää vielä siirtymäaikana pois työelämästä. Sen vuoksi ehdotettu henkilöstön rakennemuutos johtaisi tuhansien lastenhoitajien irtisanomisiin. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunnilla ei tule olemaan lastenhoitajille muuta koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaa työtä.

KT on pitänyt esitettyä siirtymäkautta liian lyhyenä ja on esittänyt sen pidentämistä. Näin voidaan välttää osa irtisanomisista.

Vaikutukset palkka-kustannuksiin esitettyä huomattavasti korkeammat

Hallituksen esityksen mukaan henkilöstörakenteen muutos johtaisi siihen, että vuonna 2030 palkkakustannukset kunnissa olisivat 39 miljoonaa euroa korkeammat kuin 2017. KT:n arvion mukaan nousu kunnissa olisi laskettuna tämän hetken tasossa lähes 50 miljoonaa euroa. Todellinen kustannusvaikutus on huomattavasti suurempi.

Mikäli varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen sosionomit eriytetään omiksi ammattiryhmiksi ja varhaiskasvatuksen kelpoisuusvaatimuksia yleisestikin korotetaan, voivat nämä toimet johtaa ammattiryhmien palkkakustannusten nousuun.

KT on huomauttanut, ettei korotusten mahdollisuutta ole huomioitu lakiesityksen taloudellisissa vaikutuksissa. KT:n mukaan lakimuutoksesta aiheutuva kustannusten nousu on korvattava kunnille täysimääräisenä.

Yhteystiedot

Canelia Wessman

Canelia Wessman

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2081
Matkapuhelin:
+358 40 517 5178
Sähköposti:
Canelia.Wessman@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat