Esa Kallio, Kuntarahoitus Oyj:n toimitusjohtaja
Economicus
3
/2018

Esa Kallio, toimitusjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

31.5.2018

Maailmanpalo ei tunne rajoja

Tapaan työssäni säännöllisesti kansainvälisten sijoittajien ja pankkien edustajia. Heistä monet ovat huolissaan, vaikka globaalissa taloudessa kaikki näyttää tällä hetkellä periaatteessa hyvältä; taloudessa aurinko paistaa kauniisti. Kun kuitenkin tarkastelee kokonaisuutta hiukan laajemmin, taivaalla on tummia pilviä. Osa niistä on suorastaan sysimustia.

Suurvaltojen keskinäinen nokittelu on edennyt tilanteeseen, jossa vastakkainasettelu voi eskaloitua todella pahaksi. Kansainvälisen politiikan jännitteet eivät ole vuosikymmeniin olleet yhtä kireät kuin nyt.

Myös presidentti Donald Trumpin virittelemä kauppasota on leikkiä tulella, joka saattaa levitä maailmanpaloksi. Se voi nopeastikin sysätä maailman talousjärjestelmän pahaan jamaan ja tyrehdyttää kasvuaihiot kaikilla markkinoilla.

Toisin kuin aiempina vuosina on totuttu, EU ei ole sivussa tulilinjalta. Tullikeskustelut USA:n ja EU:n välillä ovat osoittaneet, että Trumpin näkökulmasta kauppapolitiikassa EU on potentiaalinen vihollinen siinä missä Venäjäkin.

Euroopassa uuden laskukauden alkaminen jo nyt olisi melkoinen katastrofi. Massiivinen osto-ohjelma on edelleen käynnissä, mutta inflaatiota ei vain synny. On mahdollista, että Eurooppa ajautuu uuteen laskukauteen tilanteessa, jossa elvytyskeinot ovat jo entuudestaan käytössä eikä korkopolitiikalla voida kasvattaa investointeja, koska korot ovat valmiiksi nollassa.

Suomessa taloustilanne on nyt vahva ja kuntien taloudellinen liikkumavara näyttää eurooppalaisittain oikein hyvältä. Miksi globaali poliittinen epävakaus on merkittävä riskitekijä Suomen, suomalaisten kuntien ja joka ikisen kuntalaisen kannalta?

Siksi, että globaalissa järjestelmässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lisäksi juuri meihin kansainvälisten kriisien vaikutukset iskevät voimalla ja lähes viiveettä.

Suomen ongelmana on talousrakenteen painottuminen teollisuuden investointituotteisiin. Niistä karsitaan ensimmäisenä, kun merkit kasvun hidastumisesta alkavat näkyä. Sen vuoksi laskusuhdanteessa me sukellamme ensimmäisinä ja noususuhdanteessa nousemme viimeisinä.

Suomi – ja suomalaiset kunnat – ovat maailmalla kiinnostava sijoituskohde yhteiskunnan vakauden ja sijoituksen turvallisuuden takia. Yksi mahdollinen itse aiheutettu suomalaisen talouden murheenkryyni voi olla asuntovelkaantuminen.

Kasvukeskusten asuntomarkkinat käyvät kuumina ja hinnat näyttävät nousevan nousemistaan. Asuntosijoittamisen tuottoja ylistävät lehtikirjoitukset muistuttavat hämmästyttävän paljon vastaavaa kirjoittelua vuosina 1988–89.

Tiedämme kaikki, mikä tuota keskustelua seurasi. Täytyy vain toivoa, että lainarahalla sijoitusasuntoja hankkivien piensijoittajien laskelmat kestävät korkotason nousun – sitten kun se alkaa.

Ruotsissa on jo pitkään keskusteltu siitä, onko ainakin Tukholman seudun asuntomarkkinoille ehtinyt pullistua roima hintakupla. Lopullisen päätöksen osalta jury on vielä ulkona, mutta ainakin ruotsalaisasuntojen hinnat ovat jo tulleet reippaasti alas ja lainojen vakuusarvot laskeneet. Sijoituksiin liittyy aina riskejä, eikä tämä perusfakta ole muuttunut.