Kuntacaset
3
/2018

Teksti: Oili Valkila
Kuva: Nea Ahtiainen

Vastuullisuus läpäisee Hämeenlinnan toiminnan

Vastuullisuutta saatetaan joskus pitää julkisen sektorin toiminnalle itsestään selvänä. Se sisältyy arvona moneen asiaan, mutta se otetaan kunnissa yhä enemmän tietoisesti esiin keskusteluun ja ratkaisuihin.

Sari Rautio, Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Hämeenlinnan kaupungissa vastuullisuus nousee esiin monella tavalla, erityisesti työnantajavastuun muodossa. Kun halutaan, että kaupungissa työtä tekemään saadaan parhaat, on havaittu tärkeäksi panostaa työhyvinvointiin sekä työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuteen omassa työssään.

− Se tuo vastuullisuutta sekä työnantajapolitiikkaan että työntekijälle. Kuntienkin kannattaisi kilvoitella noissa paras työpaikka -kisoissa, jotta päästäisiin irti vanhoista vitseistä julkisista työnantajista, sanoo Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.

Viime valtuustokauden päättyessä Hämeenlinnassa uudistettiin hallintorakenne yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi, millä tähdättiin kestävään talouteen.

− Henkilöstön merkitys nousi siellä voimakkaasti esiin, Rautio sanoo.

Tekijällä mahdollisuus vaikuttaa työhönsä

Mainituissa kisoissa menestymiseen vaikuttaa se, miten työntekijä kokee työyhteisönsä. Ammattitaito ja asiallinen korvaus siitä ovat välttämättömiä, mutta tärkeää on, että työntekijä kokee voivansa vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja sen kehittämiseen.

− Jotta henkilöstö pystyy kehittämään ja vaikuttamaan aidosti, pitää työyhteisössä olla luottamus kunnossa. Siihen vaikuttaa esimerkiksi lähijohtaminen paljon, Rautio sanoo.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa luottamuksen merkitys vain kasvaa, kun työvoimapula realisoituu. Hämeenlinnan kaupungissa on saatu kehitettyä 85 prosenttia työsuhteista toistaiseksi voimassa oleviksi. Raution mukaan se luo työntekijälle juuri sitä luottamusta ja turvallisuudentunnetta, jolla saadaan sitoutumista työn kehittämiseen, mutta myös työnantajalle mahdollisuutta keskittyä kehittämiseen paremmin.

Vastuullisuus osaamisen kehittämisessä

Hämeenlinnassa on koulutettu esimiehiä systemaattisesti, ja seuraukset alkavat jo näkyä parempina tuloksina kaikilla mittareilla mitattuna.

− Alkuvuodesta järjestämme esimiehille vuorovaikutteisia pienryhmätyöpajoja. Niissä esimiesten johtamista vahvistetaan eri välineillä ja malleilla, ja lisäksi esimiehet voivat avata pulmatilanteitaan ja kuulla toistensa ratkaisuista. Se on aktiivista oppimista, ei mitään kalvosulkeisia, sanoo Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö- ja hallintojohtaja Anne Iijalainen.

Anne Iijalainen, Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö- ja hallintojohtaja
Anne Iijalainen

Johtamisen ja työyhteisön laatu vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin työpaikalla. Sitä on Hämeenlinnassa työstetty työn fyysisen rasittavuuden ohella. Tuorein henkilöstötutkimus kertoo, että järjestetyt lähiesimieskoulutukset ovat vaikuttaneet hyvään suuntaan. Sama suunta näkyy sairauspoissaolojen vähenemisenä jo usean vuoden ajalta.

Vastuullisuus työn mielekkyydessä

Iijalainen kertoo myös mallista, joka luotiin työntekijäpulan ratkaisemiseksi. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä on nykyään tunnetusti vaikea löytää. Asiaa ei kuitenkaan lähdetty ratkaisemaan pelkästään tarjoamalla korkeampaa palkkaa, sillä juuriongelmana on sosiaalityön koettu raskaus.

− Meillä on nyt systeeminen malli, jossa sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja perheohjaaja työskentelevät yhdessä tiiminä. Se on järkevää ja motivoivaa työntekijöiden kannalta, ja näin toiminta ei ole niin haavoittuvaa kuin se voisi olla yhden ihmisen takana ollessaan, Iijalainen sanoo.

Koko työhyvinvointiohjelma uudistettiin vuosi sitten kokonaisuutta silmällä pitäen, joten yksittäiset toimenpiteet ohjautuvat siitä.

− Meille oli tärkeää ratkaista, mitä voimme tarjota työntekijöille, jotta he voisivat työssään hyvin ja kykenisivät kantamaan myös sitä heiltä odotettavaa vastuuta, Iijalainen sanoo.

Taloudellinen vastuullisuus

Sekä Rautio että Iijalainen katsovat, että kunnalla on ensisijainen vastuu veroja maksavaa kuntalaista ja kuntaa kohtaan. Rahalla on saatava aikaan riittävästi oikeita asioita, ja tehtävä se kuntalaiselle läpinäkyvästi.

− Meidän on voitava avata ja kertoa kuntalaisille siitä, mitä tapahtuu, mutta koko ajan on myös arvioitava sitä, onko toiminta juuri oikeaa, että oikeutus veronkannolle säilyy, Rautio sanoo.

Hän ei usko, että rakenteita voidaan muuttaa kestäväksi muutoin kuin vastuullisesti toimien.

− Siinä Hämeenlinnan kaupunki on hyvä esimerkki, että täällä on pitkäjänteisellä kehittämistyöllä saatu viimein myös eurot oikeaan suuntaan.

Vastuu siitä, että asiakas löytää palvelun

Rautio liittää palveluohjaamisen taidon kaikkiin kunnan työtehtäviin.

− Perinteinen substanssiosaaminen ei enää yksin riitä, vaan henkilöstöä täytyy kouluttaa ja ohjata myös erilaisten ihmisten kohtaamiseen jo valinnanvapausajattelunkin vuoksi. Jokaisella on ohjaamisen vastuuta, sillä ”front officea” ei enää ole. Opettajakin on palveluohjaaja! Ihmisten kohtaaminen täytyy huomioida jo täydennyskoulutuksessa.

Työntekijän tulisi siis tuntea omaa kenttäänsä laajemminkin, jotta pystyy räätälöimään työtään asiakkaan tarpeen mukaisesti.

Myös työn kehittämisen vastuuta valutetaan tekijöille.

− Ihmiset on saatava pysymään töissä ja kiinnittymään työyhteisöönsä ja työnsä kehittämiseen. Se on taas vastuullisuutta palveluita käyttävien asiakkaiden kannalta, Rautio sanoo.

− Kun ajatellaan esimerkiksi digitaalisuutta, niin ei kukaan meille tule sanomaan, mitä pitää tehdä. Kehittämisen on lähdettävä meistä, toteaa Iijalainen.

Hän arvostaa sitä, että Hämeenlinnan kaupungin strategiassa puhutaan rohkeudesta ja kokeilukulttuurista.

− On hienoa, että täällä saa aidosti kokeilla asioita, jotka eivät ehkä ole aivan perinteisiä kunta-alan juttuja, hän sanoo.


Resurssiviisas kaupunki

  • Kestävä liikenne ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö lisääntyy Hämeenlinnassa (pyöräily, kävely, joukkoliikenne).
  • Kiinteistöt ovat terveitä ja turvallisia sekä ovat tehokkaassa käytössä.
  • Henkilöstö on osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta.

− Ote Hämeenlinnan kaupungin strategiatekstistä

31.5.2018