Eri värisiä kansioita rivissä
Tilastot
4
/2018

Anne Hotti, johtava työmarkkinatutkija
Kuva: Pixhill

12.9.2018

Koulutustietojen seuranta osa osaamisen johtamista

Kuntatyönantajat järjestivät täydennyskoulutusta viime vuonna 85 miljoonalla eurolla. Todellisuudessa koulutusta järjestettiin enemmän, sillä kaikki henkilöstökoulutus ei tule kirjatuksi koulutusraportointiin.

Koulutustietojen seuranta on tärkeä osa osaamisen suunnitelmallista kehittämistä ja johtamista. Kuntien ja kuntayhtymien kannattaa seurata henkilöstölleen järjestämänsä koulutuksen tietoja.

Koulutustietojen perusteella Työttömyysvakuutusrahastolta voi hakea koulutuskorvausta koulutuksesta, joka perustuu lakiin taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Kaikki koulutus ei tule raportoiduksi

KT on selvittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tarjotun täydennyskoulutuksen tietoja vuosittain 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Kuntien ja kuntayhtymien valmiudet ilmoittaa tietoja järjestämästään täydennyskoulutuksesta ovat parantuneet vuosi vuodelta.

Tietojen keruuta ja raportointia ovat vaikeuttaneet jatkuvat muutokset sote-palvelurakenteissa ja palvelujen järjestämistavoissa. Koulutustietoja on ollut vaikea saada kuntaliitoskunnista, uusilta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta sekä purkautuneista kuntayhtymistä.

Osaamisen kehittämistä toteutetaan työpaikoilla myös useilla eri tavoilla. Tietoja on ollut vaikea saada sisäisistä koulutustilaisuuksista tai täydennyskoulutuksesta, joka on toteutettu esimerkiksi verkostojen tai erilaisten ohjelmien avulla.

Tarve ja määrä vaihtelevat

Täydennyskoulutukselle ei ole asetettu vähimmäis- tai enimmäismääriä. Koulutuksen tarve voi vaihdella vuosittain huomattavasti riippuen muun muassa työyhteisön toimintojen kehittämisvaiheesta tai henkilön ammatillisesta koulutuksesta ja tehtävästä.

KT:n viime keväänä tehdyn selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä 69 prosenttia osallistui työnantajan järjestämään täydennyskoulutukseen vuonna 2017. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,5 koulutukseen osallistunutta henkilöä kohden.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten täydennyskoulutusta saivat lääkärit, hammaslääkärit sekä muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

Sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutukseen osallistui lisäksi 1 527 henkilöä ja koulutuspäiviä oli keskimäärin 4,3 päivää.

Tiedustelussa selvitettiin myös muun kuin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta. Heillä oli keskimäärin 3,2 koulutuspäivää yhtä koulutuksessa ollutta henkilöä kohden. Koulutukseen osallistui puolet henkilöstöstä. Johtamiskoulutukseen osallistui 397 henkilöä ja koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 3,2 päivää.

Läheskään kaikilla kunnilla ja kuntayhtymillä ei ollut valmiuksia kirjata ja seurata järjestelmällisesti näiden henkilöstöryhmien koulutustietoja, joten on todennäköistä, että koulutukseen osallistuttiin enemmän.

Koulutuksen välittömät kustannukset 85 miljoonaa

Koulutuksen välittömät kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa olivat 53 miljoonaa euroa ja muualla 32 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettuna henkilöstökoulutuksen välittömät kokonaiskustannukset olivat 85 miljoonaa euroa.

Kustannukset eivät sisällä koulutukseen osallistuneille maksettuja koulutusajan palkkoja, jotka olivat välilliset työvoimakustannukset mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuollossa 106 miljoonaa euroa ja muilla aloilla 36 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettuna koulutusajan palkat olivat 142 miljoonaa euroa.


Lue lisää KT:n täydennyskoulutusselvityksistä www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut/tiedustelut/taydennyskoulutus