Kirjapino jonka päällä on omena ja vieressä kukko
Työelämän kehittäminen
5
/2018

Teksti: Kaisa Koskela
Kuva: Pixhill/KT

25.10.2018

Kotoutumiskoulutus 
ei aina takaa kielitaitoa

Kotoutumiskoulutuksessa tavoitteena olevaa kielitaidon tasoa ei usein saavuteta, vaikka riittävää kielitaitoa pidetään työllistymisen ja jatkokoulutuksen edellytyksenä.

Maahanmuuttajat eivät saavuta kotoutumiskoulutuksessa jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta riittävää kielitaitoa. Tähän päädyttiin OECD:n syyskuussa julkistamassa selvityksessä, mutta myös Valtiontalouden tarkastuviraston tarkastuskertomuksessa, jossa  arvioitiin järjestettyä kotoutumiskoulutusta ja siihen sisältyvä kielikoulutusta.

Tavoitellun kielitaidon saavutti kolmannes

Tarkastuskertomuksen mukaan työssä ja jatko-opiskelussa tarvittavan kielitaitotason saavutti vuosina 2013–2016 vajaat 35 prosenttia kotoutumiskoulutuksen päättäneistä henkilöistä.

Puolet saavutti kielitaitotason, jolla tasolla henkilö ymmärtää selkeää ja yksinkertaista puhetta, joka käsittelee tuttuja ja jokapäiväisiä asioita.

Koulutuksessa saavutettuun kielitaitoon vaikuttavat henkilön tausta, kielitaidon lähtötaso ja koulutuksen sisältö.

Tarkastuskertomuksen mukaan koulutuspalvelun tuottajalla oli vaikutusta osallistujien saavuttamaan kielitaidon tasoon.
Työvoimakoulutuksessa oli hieman todennäköisempää saavuttaa parempi kielitaito kuin omaehtoisessa koulutuksessa.

Valtaosa ei koulutuksen alkaessa osaa lainkaan suomea

Koulutukseen osallistujille tehdään kielitestejä. TE-toimistot raportoivat tuloksia Koulutusporttiin, joka on TE-toimistojen ja kotoutumiskoulutusta sekä kielitaidon testausta järjestävien organisaatioiden välinen asiakastiedon välitysjärjestelmä.

Koulutusporttiin kirjattujen tietojen mukaan kotoutumiskoulutuksen alussa kieltä täysin osaamattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2016 koulutuksen päättäneistä 75 prosenttia ei koulutuksen alkaessa puhunut lainkaan suomea tai ruotsia.

Nopeammin työelämään ja jatkokoulutukseen

Kotoutumiskoulutuksen tarkoituksena on edistää kielen oppimista sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä. Koulutuksesta sovitaan TE-toimiston kanssa tehtävässä kotoutumissuunnitelmassa.

Koulutuksen malleja on uudistettu, jotta työelämään ja jatko-opintoihin siirtyminen nopeutuisi. Tarkastuskertomuksen mukaan uusien mallien käyttöönotto oli odotettua vaikeampaa, mutta uudet mallit saatiin otettua käyttöön kaikilla ELY-alueilla vuoden 2016 aikana.

Uusissa, vaihtoehtoisissa malleissa opetus voi yleisten osioiden jälkeen jatkua kohderyhmittäin räätälöidyillä, osaamistaustaa tukevilla moduuleilla. Koulutusmoduulit voivat osapäiväisen lähiopetuksen lisäksi sisältää mm. työpaikalla oppimista ja niiden välillä voi olla työkokeiluja, palkkatuettua työtä ja kolmannen sektorin palveluja. Samalla on lisätty mahdollisuuksia suorittaa etä- ja verkko-opintoja.

Odotusajat koulutuksiin lyhenivät puoleen

Valtion kotouttamisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kotoutumiskoulutukseen pääsyn nopeutuminen. Koulutukseen lisätyt resurssit näkyivätkin lyhentyneinä odotusaikoina. 

Odotusajat sekä alkukartoitustestiin että koulutukseen lyhentyivät vuodesta 2013 vuoden 2017 elokuun alkuun. Odotusaika koulutukseen lyheni reilusta 160 päivästä 80 päivään. Samaan aikaan sekä alkukartoitukseen että koulutukseen odottavien määrä kasvoivat selvästi.

Odotusajat koulutukseen vaihtelivat TE-toimistojen välillä eikä kaikilla alueilla saavutettu asetettuja aikatavoitteita.

Työ- ja elinkeinoministeriön syyskuussa julkaistun selvityksen mukaan Kotoutuskoulutuksen keskimääräinen kesto on ollut pitenemässä. Vuonna 2016 kesto oli jo keskimäärin 26 viikkoa.

Työllistymiseen tavoitteita

Työvoimakoulutuksena toteutetun kotoutumiskoulutuksen määrät lisääntyivät vuonna 2016. Työvoimakoulutuksen suorittaneista oli kotoutumiskoulutuksen päättäneitä yli 30 prosenttia.

Vuonna 2016 kotoutumistuella opiskelleista noin 11 prosenttia oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille kolmen kuukauden kuluttua opiskelun päättymisestä. Puolen vuoden kuluttua työllistynyt oli 13 prosenttia.

Vuodesta 2017 lähtien kotoutumiskoulutukselle on asetettu ELY-kohtaiset työllistymistavoitteet. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistetty toimia, jotka tähtäävät maanhanmuuttajien työllistymiseen. Syksyllä 2017 käynnistyi muun muassa hanke, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Vaikuttavuuden seurantaa tulisi parantaa

Tarkastuskertomuksessaan Valtion tarkastusvirasto suosittelee kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuuden seurannan kehittämistä, jotta valtakunnallisiin tietojärjestelmiin kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää paremmin koulutuksen suunnittelussa ja ohjaamisessa.

Kotoutujien kielitaidon testaaminen tulisi järjestää siten, että käytettävissä olisi vertailukelpoista tietoa kielikoulutusta järjestävien palveluntuottajien tuloksellisuudesta kielitaitotasotavoitteiden toteutumisessa.


Kotoutumiskoulutus siirtymässä maakunnille

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotouttamispolitiikan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. ELY-keskukset vastaavat koulutuksen järjestämisestä alueillaan.

TE-toimistot ohjaavat maahanmuuttajan työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen tai hakeutumaan omaehtoiseen opiskeluun. Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteet.

Vuoden 2018 alusta alkaen aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen järjestäminen siirtyi pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle.

Maakuntauudistuksessa kotoutumiskoulutuksen järjestäminen on siirtymässä maakunnille osana kasvupalveluja.  Lakiesitys kotoutumisen edistämisestä on eduskunnan käsittelyssä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alussa.


Ulkomaalaistaustaisten työllisyys paranemassa

Työvoimatutkimuksen mukaan suomalaisten ja ulkomaalaistaustaisen työllisyysasteen ero oli vuonna 2016 noin 18 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kuluneen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on kääntynyt nousuun.

Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaa sukupuolen lisäksi kansalaisuus ja maahantulon syy. EU-maiden kansalaiset työllistyvät paremmin ja kolmansien maiden kansalaiset taas selkeästi heikommin. Opiskelun ja työn takia maahan muuttaneet työllistyvät hyvin toisin kuin pakolaisina ja perhesyistä Suomeen muuttaneet.

Työllisyyskatsauksen mukaan työ ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun lopussa 243 300 työtöntä työnhakijaa, joista ulkomaiden kansalaisia oli 26 500, mikä on 4 600 vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa.

Ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista EU/ETAmaiden kansalaisia oli elokuun lopussa 7 300, mikä on 1 300 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työvoimakoulutuksessa oli elokuun lopussa 16 800 oppilasta. Kotoutumiskoulutuksessa oli 7 000 henkilöä, joka oli 600 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Yhteystiedot

Kaisa Koskela

Kaisa Koskela

työmarkkinatiedottaja
Puhelin:
+358 9 771 2517
Matkapuhelin:
+358 50 337 4419
Sähköposti:
Kaisa.Koskela@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus