ihmiset tarkastelevat tilastoja
Tilastot
5
/2018

Juho Ruskoaho, työmarkkinatutkija
Kuva: Pixhill

25.10.2018

Sukupuoli ei vaikuta hinnoittelujen alarajoihin

Sukupuolten jakaumalla ei ole merkitystä hinnoittelujen alarajojen tasoon KVTES-sopimuksessa. Hinnoittelujen alarajoja selittää eniten alalla toimivien koulutusala ja koulutusaste.

Hinnoittelujen alarajoilla on iso merkitys palkkausjärjestelmässä. Kenenkään kokoaikaisesti kyseisessä tehtävässä työskentelevän tehtäväkohtainen palkka ei saa alittaa hinnoittelun alarajaa. Jokaisella kuntatyönantajalla on kuitenkin oma palkkausjärjestelmänsä ja tehtävien vaativuuden arviointi kunkin hinnoitteluryhmän sisällä. Samalla hinnoittelutunnuksella maksetaankin usein useampaa eri alarajan ylittävää palkkatasoa tehtävän vaativuudesta riippuen.

Sukupuolten välille voisi tulla palkkaeroja, jos alarajojen taso vaihtelisi systemaattisesti sen mukaan, työskenteleekö tehtävissä enemmän miehiä vai naisia. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkat 2017 -aineistossa on kaikkien kuntasektorilla työskennelleiden ansiotiedot lokakuulta 2017, joten sen perusteella voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä asiasta.

Alarajojen määrittymistä tarkasteltiin KVTES-sopimusalalla työskentelevien kokoaikaisten ja pääpalvelussuhteisten palkansaajien osalta. Hinnoittelun ulkopuolisille ja perhepäivähoitajille korvaus määräytyy eri tavalla, joten he eivät ole tarkastelussa mukana.
Naisten osuus oli tarkastelluissa ryhmissä 89 prosenttia ja heidän työskentelemissä tehtävissä keskimääräinen hinnoittelun alaraja oli 2 087 euroa, Miesten osuus oli 11 prosenttia ja heidän keskimääräinen alaraja 2 059 euroa.

Tarkastelua syvennettiin regressioanalyysillä, jossa hinnoittelun alarajaa selitettiin kunkin yksilön sukupuolella, iällä, koulutusalalla ja koulutusasteella. Vertailuryhmänä oli koulutusalan suhteen yleissivistävä koulutus ja koulutusasteen suhteen toisen asteen koulutus. Taulukon kerroin kertoo kunkin muuttujan keskimääräisen vaikutuksen hinnoittelujen alarajoihin verrattuna vertailuryhmään. Malli selittää 63 prosenttia alarajojen vaihtelusta.

Sukupuolen vaikutus alarajaan ei eroa tilastollisesti merkitsevästi nollasta. Koulutusaloista yhteiskunnallinen ala ja kasvatusalat ovat yhteydessä korkeampiin hinnoittelujen alarajoihin. Palvelualan koulutus puolestaan on yhteydessä pienempiin alarajoihin, jos muu tai tuntematon ala jätetään huomiotta.

Mitä korkeamman koulutusasteen henkilöitä hinnoittelussa on, sitä korkeampi on alaraja. Korkeampien alarajojen tehtävissä onkin usein pätevyysvaatimuksena jonkin tason tutkinto. Vaativammissa tehtävissä alarajat ovat korkeampia ja niissä työskentelee useammin kokeneempia ja iäkkäämpiä henkilöitä, minkä vuoksi ikä näkyy mallissa hiukan alarajaa nostavasti.

Alarajaa selittävän tilastollisen mallin kertoimet
      kerroin
Vakio     2048,16
Nainen     0,33
Ikä     0,32
  Kasvatusalat   -18,67
  Humanistiset ja taidealat   -209,7
  Yhteiskunnalliset alat   29
  Kauppa, hallinto ja oikeustieteet   -221,81
  Luonnontieteet   -239,06
  Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)   -146,91
  Tekniikan alat   -231,44
  Maa- ja metsätalousalat   -226,88
  Terveys- ja hyvinvointialat   -70,97
  Palvelualat   -262,14
  Muu tai tuntemattomat koulutusalat   -318,93
    Erikoisammattikoulutusaste 42,58
    Alin korkea-aste 242,81
    Alempi korkeakouluaste 275,49
    Ylempi korkeakouluaste* 416,97
    Tutkijakoulutusaste 446,33
    Koulutusaste tuntematon 126,26

*Esim. ylemmän korkeakouluasteen suorittaneet työskentelevät tehtävissä, joiden alaraja on keskimäärin 417 euroa korkeampi kuin toisen asteen suorittaneilla.

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2021
Matkapuhelin:
+358 44 532 8467
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus