Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen
Kuntacaset
1
/2019

Teksti: Tiina Toivakka
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen/KuvaUljas

19.2.2019

Erikoissairaanhoidon palveluja osuuskunnalta

Pohjois-Suomen OYS-erityisvastuualueella valmistellaan sairaanhoitopiirien yhteistä osuuskuntaa. Tavoitteena on aloittaa toiminta tänä vuonna.

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat valmistelleet viime keväästä lähtien yhteistä osuuskuntaa tuottamaan erikoissairaanhoidon palveluita piirien sairaaloille.

Näillä näkymin kaikki piiirit – Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Länsi-Pohja – ovat lähdössä osuuskuntamalliin mukaan.

– Erikoissairaanhoidon toimintaympäristö on lainsäädännön muutosten myötä muuttumassa. Olemme joutuneet miettimään, miten jatkossa turvataan tarkoituksenmukainen työnjako sairaanhoitopiirien sisällä, kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen, joka on mukana osuuskuntamallin operatiivisessa valmistelussa.

Jääskeläisen mukaan osuuskuntamallin avulla halutaan turvata alueen keskussairaaloiden päivystysvalmius ja riittävä osaaminen.

– Erikoissairaanhoidossa kilpailu sekä potilaista että ammattilaisista kiristyy. Osuuskuntamallin avulla pystymme vastaamaan kilpailuun aikaisempaa paremmin.

Jääskeläinen korostaa, että osuuskuntamallin toteutus ei ole riippuvainen sote- ja maakuntauudistuksesta. Työ tehtäisiin joka tapauksessa.

– Työnjako- ja keskittämisasetus asettaa tietyt sairaalakohtaiset toimenpidekohtaiset lukumäärävaatimukset. Jotta nämä pystyttäisiin jatkossa turvaamaan, osaamista on jatkossa pystyttävä yhdistämään siten, että voimme ohjata sekä eri alojen osaajia että potilaita eri sairaaloihin.

–Osuuskuntamallilla voidaan varmistaa myös se, ettei meidän tarvitse turvata toimintaa ulkopuolisilla ostopalveluilla, Jääskeläinen selvittää.

Jääskeläinen uskoo sairaanhoitopiirien ehtivän tekemään lopulliset päätökset mukaan lähtemisestä maaliskuun aikana. Sen jälkeen voidaan käynnistää toiminnan yksityiskohtainen suunnittelu.

Laadukkaita palveluita jäsenyhteisöille

Osuuskuntavaihtoehto todettiin yksimielisesti toimivimmaksi vaihtoehdoksi keväällä 2018 tehdyssä alustavassa selvityksessä.

– Ideologisesti osuuskunta sopii erikoissairaanhoitoon hyvin. Toisin kuin normaalit yritykset, osuuskunta ei ole voittoa tavoitteleva yritys. Ensisijaiseksi tavoitteeksi onkin asetettu laadukkaiden palvelujen tuottaminen jäsenyhteisöille, Jääskeläinen korostaa.

Osa alueen erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta on tarkoitus siirtää yhteisen osuuskunnan ja sen alaisten tytäryhtiöiden hoidettavaksi.

Liikkeelle lähdetään pienellä porukalla

Käytännön suunnittelua alettiin viedä tiiviisti eteenpäin viime syksynä. Hankkeelle perustettiin seurantaryhmä, johon kuuluvat kaikkien viiden sairaanhoitopiirin ylin johto, hallitusten jäsenet ja valtuustojen puheenjohtajat.

Hankkeen ohjausryhmässä puolestaan ovat sairaanhoitopiirien johtajat ja hallitusten puheenjohtajat.

Syksyllä perustettiin erillinen osuuskuntamallia valmisteleva projektitoimisto, jossa Jääskeläisen lisäksi työskentelee hallintolakimies, talousjohtaja ja projektin lääketieteellinen asiantuntijalääkäri.

Lisäksi oman toimensa ohella mallia ovat valmistelemassa talouden, henkilöstön, hallinnon ja ict-puolen osaajatyöryhmien jäsenet.

Osuuskunnan toiminta halutaan käynnistää mahdollisimman nopeasti, mutta toiminnan aloittaminen siirtynee ensi syksyyn. Alkuun osuuskuntamalli näkyy operatiivisen kirurgian toiminnoissa ja vaikuttaa lähinnä kirurgien ja leikkaussalihenkilökunnan työhön.

– Ammattilaiset ovat jatkossakin virka- tai työsuhteessa omaan sairaanhoitopiiriin, mutta heillä on mahdollisuus työskennellä osuuskunnan kautta myös toisessa OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirin sairaalassa, Jääskeläinen kertoo.
Tarkoitus ei ole siirtää suurta määrää henkilökuntaa osuuskuntaan, vaan ammattilaiset voivat esimerkiksi tehdä 80 prosenttisesti töitä omassa sairaalassa ja 20 prosenttia muissa sairaaloissa.

Tämänhetkisen arvion mukaan osuuskunnassa työskentelee kokoaikaisesti muutamia ihmisiä hallinnollisissa tehtävissä.

– Tarkkoja lukumääriä on tässä vaiheessa vaikea sanoa, mutta liikkeelle lähdetään joka tapauksessa pienellä porukalla. Liikkeen luovutuksia ei tehdä, vaan muutokset perustuvat vapaaehtoisuuteen, Jääskeläinen vakuuttaa.

Hyvä vastaanotto ammattilaisilta

Julkisessa keskustelussa osuuskuntamallin valmistelua on jonkin verran kritisoitu. Sen on jopa pelätty heikentävän oman alueen keskussairaalan palveluja. Jääskeläinen toteaa palveluiden muuttuvan päinvastoin parempaan suuntaan.

– Osuuskuntamalli mahdollistaa potilaille aikaisempaa nopeamman hoitoon pääsyn ja turvaa sairaaloiden päivystysvalmiutta. Hoidon laatu pystytään pitämään kaikissa sairaaloissa korkealla tasolla.

Sairaaloiden henkilökuntaa on pidetty valmistelutyön aikana ajan tasalla tiedottamalla asiasta muun muassa henkilöstöjärjestöille säännöllisesti.

– Ammattilaisten keskuudessa asia on otettu myönteisesti vastaan. Osaaminen laajentuu, mikä osaltaan vahvistaa Pohjois-Suomen julkista erikoissairaanhoitoa.