Minna Arve, Turun kaupunginjohtaja
Kuntacaset
1
/2019

Teksti: Marja Lammi

Kuvat: Jussi Vierimaa

19.2.2019

Lounais-Suomen ihmettä tehdään yhteistyöllä

Lounais-Suomessa on käynnissä voimakas teollisuusvetoinen kasvu. Kunnat ovat lähteneet monin tavoin mukaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyöhankkeisiin tukeakseen alueensa menestymistä.

Lounais-Suomen ihmeeksi kutsutun voimakkaan kasvun takana ovat erityisesti meri- ja autoteollisuus sekä teknologiayritykset, jotka ovat onnistuneet hankkimaan tilauksia pitkälle 2020-luvun puolelle. Alueen julkisrahoitteiset toimijat ovat tukemassa menestystä.

Työvoiman tarve alueella kasvaa 2020-luvun puoliväliin saakka. Meriteollisuudessa kasvun on laskettu vastaavan kerrannaisvaikutuksineen jopa 30 000 henkilötyövuotta. Auto- ja teknologiateollisuudessa puhutaan satojen henkilöiden lisäyksestä vuosittain.

Kasvu näkyy Turun kaupungin talousluvuissa. Kaupungin ns. kela-maksut ovat pienentyneet miljoonilla euroilla työttömyyden vähennyttyä. Työmarkkinatuen kuntaosuus oli syksyllä 2018 oli noin 8,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Euroissa vähennys on noin 1,6 miljoonaa.  Pitkäaikaistyöttömien määrä laski vuositasolla 22 prosenttia.

Kaupunginjohtaja Minna Arve on tyytyväinen työllisyyden kohenemiseen ja kaupungin vireyteen. Turun työttömyysprosentti oli viime syksynä toiseksi korkein kymmenen suurimman kaupungin listalla.

– Toisaalta niin Turussa kuin muissakin kasvavissa kaupungeissa on viimeistään nyt havaittu, että kasvu maksaa. Asuntotuotannossa on tehty uusia ennätyksiä. Palveluissa ei ole keskitytty vain määriin vaan myös erilaistuviin tarpeisiin, esimerkiksi tuplaamme kansainvälisen koulun oppilaspaikkamäärän.

Arve näkee työn kasvun eteen pitkäjänteisenä kumppanuutena.  Kaupungin asiantuntijat tapaavat säännöllisesti yritysten edustajia. Turku ja kaupungin elinkeinoyhtiöt ylläpitävät verkostoja, kuten Meri- ja teknologiakoulutusfoorumia, joiden avulla tuodaan yhteen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja viranomaistoimijoita.

– Alueen yleinen elinvoima on nyt erinomainen.  Siinä ei ole pelkästään kyse työllisyyden kasvusta, vaan myös esimerkiksi vireästä ja monipuolisesta kulttuuri- ja ravintolatarjonnasta. Turussa vierailija huomaa kyllä nopeasti, että täällä suunpielet näyttävät ylöspäin.

Arve kuitenkin muistuttaa, että sekä investointipaineet että palvelutarpeet ovat painavat.

– Ne pitää ratkaista, jotta elin- ja toimintaympäristö on jatkossakin hyvä.

Koulutetusta työvoimasta pulaa

Jotta seudun kasvu voisi jatkua, tarvitaan koulutettua työvoimaa. Valtion ja seudun toimijoiden kanssa tehtiin Arven mukaan ripeästi sopimus yhteisistä toimenpiteistä, joilla vastataan positiiviseen rakennemuutokseen esimerkiksi työvoimapalveluissa, koulutuksessa ja osaajien houkuttelussa.

Arve sanoo, että nopeimmat toimenpiteet liittyvät muuntokoulutuksiin ja kaupungin muuhun työllisyyspolitiikkaan sekä esimerkiksi joukkoliikennepalveluihin. Muuntokoulutusta järjestetään monille kohderyhmille.

Nyt alkaa olla jo pulaa muuntokoulutettavista henkilöistä. Alanvaihtajat ovat yksi tärkeä joukko.

– Työvoimapula on niin suuri, että ei ole varaa olla huomioimatta mitään ikäryhmää.

Korkeakoulutettua väkeä tarvitaan etenkin teknisille aloille. Suurin pula on diplomi-insinööreistä, sillä Turun yliopiston ja Åbo Akademin diplomi-insinöörikoulutus ei nykyisellään riitä täyttämään valtavaa kysyntää.

ICT-alan osaajia on saatu asettumaan Turkuun turvaamaan alan yritysten kasvua, mutta vajaus on edelleen arviolta tuhat henkilöä. Vajetta paikataan Turun yliopiston järjestämällä täydennyskoulutuksella.

Turun kaupunki ja seudullista yhteistyötä rakentava kehitysyhtiö Turku Science Park Oy:n ovat yhteisillä kampanjoilla houkutelleet teekkareita Turkuun jo neljänä vuotena. Kesätyöpaikan löytänyt teekkari on voinut hakea maksutonta vuokra-asuntoa ja bussikorttia kolmeksi kuukaudeksi.

Turku tukee seudun kasvua ja työvoiman saantia yrityksiin monin muinkin tavoin. Uudenkaupungin autotehtaalle on Turusta järjestetty sujuva työmatkaliikenne. Suomen ensimmäinen työelämälehtori innostaa peruskouluissa ja lukioissa opiskelevia nuoria hakeutumaan teknisten ja luonnontieteellisten alojen pariin.

Työtä opiskellaan työpaikoilla

Seudun ammattikorkeakoulut kouluttavat ammattilaisia omiin ja lähialueiden tarpeisiin. Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK suuntaa teollisuuskorkeakouluksi. Toisen asteen koulutusta ja aikuiskoulutusta järjestää SASKY-koulutuskuntayhtymä.

Turun ammattikorkeakoulu, Turun AMK, puolestaan laajensi toimintaansa viime vuonna. Osaajia koulutetaan monille aloille – vientiteollisuudesta sairaaloihin ja kulttuuriin. Tekniikan opiskelijoita lisättiin noin kahdellasadalla, mikä kasvatti opiskelijamäärän noin 10 000 opiskelijaan.

– Meillä on ulkoisesti rahoitettuja projekteja yli 200 yrityksen kanssa ja muita kehityshankkeita tuhansia. Hakijamäärä tekniikan alalla on lisääntynyt, kun nuoret ovat ymmärtäneet, että alueen teknologiayritykset työllistävät, kertoo rehtori Vesa Taatila.

Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila
Rehtori Vesa Taatila Turun AMK:n tiloissa, joissa rakennetaan sähköistä rallycross-autoa yhteistyössä yritysten kanssa.

Turun AMK:ssa opiskellaan ns. Innopeda-menetelmällä. Se perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle ja erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

– Opinnoista erittäin suuri osa tapahtuu työpaikoilla tutkimus- ja kehitysprojekteissa. Opiskelijat ja opettajat ovat myös mukana arkityössä työpaikoilla, kertoo Taatila ja uskoo, että tämän tyyppinen ammattikorkeakoulutus lisääntyy.

Valmistuneista 75–80 prosenttia jää töihin lounaiseen Suomeen.

– Valmistuvista ja harjoittelijoista on kova kysyntä. Yrityksille onkin annettu neuvo kysyä harjoitteluun jo toisen vuoden opiskelijoita, Taatila sanoo.

Lähikunnilla omat tarpeensa

Turusta 85 kilometrin päässä oleva, Satakunnan maakuntaan kuuluva Huittinen on ruokatuotannon ja elintarviketeollisuuden keskittymä. Noin 10 200 asukkaan kaupunki on vireydestään huolimatta muuttotappiokunta, kuten suurin osa Suomen kunnista.

Huittisissa on tuhat yritystä ja poikkeuksellisen paljon kauppoja. Keskustaan tulee myös tavaratalo.

Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa makkaratehtaalla
Huittinen on ruokatuotannon ja elintarviketeollisuuden keskittymä, jossa ollaan lähellä täystyöllisyyttä, kertoo Jyrki Peltomaa.

Sijainti Porin, Tampereen ja Turun vetovoimaisessa kolmiossa on kuitenkin hyvä, joten Huittinen yrittää houkutella asukkaiksi etenkin lapsiperheitä, joille markkinoidaan sujuvaa arkea ja hyviä palveluja. Keino on samankaltainen kuin Turun seudulla: yhteistyö yritysten ja oppilaitosten kanssa.

SASKY-koulutuskuntayhtymällä on Huittisissa ammatti- ja yrittäjäopisto, jossa annetaan kaupallista ja liiketalouden koulutusta. Huittisten yrityksissä voi suorittaa elintarvikealan ammattitutkinnon.

Kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa kertoo, että kaupungin ja yritysten elinvoimatyöryhmä huolehtii kaupungin vetovoiman kasvattamisesta. Yrittäjien kauppiasverkosto hoitaa tapahtumien markkinointia.

– Huittinen on lähellä täystyöllisyyttä. Yrityksissä on pulaa työntekijöistä, Peltomaa sanoo.


Yhteistyöllä menestystä

Positiviisen rakennemuutoksen tukemiseksi ja tarvittavan osaamisen turvaamiseksi Lounais-Suomessa on meneillään useita hankkeita ja kampanjoita, joissa on mukana alueen kuntia, yrityksiä, yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia erilaisin kumppanuussopimuksin.

Turun seudun yritys- ja innovaatiopalveluilta koordinoi Turku Science Park Oy, jonka tehtävä on vahvistaa seudun korkeakoulujen, yritysten ja kuntien välistä yhteistyötä. Voittoa tavoittelemattoman yhtiön pääomistaja on Turun kaupunki. Pienempiä osakkaita ovat mm. Turun Teknologiakiinteistöt Oy, Åbo Akademi, Turun yliopisto, Turun kauppakamari ja osa Turun seudun kunnista. Merkittävimpiä ulkopuolisia rahoittajia ovat EU:n erilaiset rahastot.

Turku Science Park Oy on yhdessä Turun kaupungin ja alueen korkeakoulujen kanssa luonut teknologiakampuksen Turkuun. Yhteistyösopimus keskittyy tekniikan alan koulutustarjonnan ja tutkimuksen lisäämiseen.

Kahdeksan korkeakoulun Turku Future Technologies -verkosto (TFT) välittää tutkimus- ja tuotekehitysosaamista lounaissuomalaisille yrityksille. Rauman ja Turun lisäksi verkoston toimintaan ovat liittyneet myös Salon, Uudenkaupungin ja Forssan kaupungit.

Koulutusratkaisuja tarjotaan yrityksille Meri- ja teknologiakoulutusfoorumin kautta, joka kokoaa yhteen kaikki alan Lounais-Suomen koulutustoimijat. Varsinais-Suomen ja Satakunnan ammatillisissa oppilaitoksissa on meneillään pilottihanke, jossa ovat mukana Turku, maakuntien koulutuskuntayhtymät, koulutusorganisaatioita ja yrityksiä.

Muuttajia ja osaajia houkutellaan

Lounais-Suomeen houkutellaan muuttajia Töihin tänne -kampanjalla, jolla tuetaan alueen kuntien ja yritysten omia markkinointi- ja rekrytointikampanjoita.  Mittava kampanja on tehty yhteistyössä alueen ely-keskusten, maakuntaliittojen, yritysten, kuntien ja oppilaitosten kanssa. Kampanja on osa pitkäkestoisempaa koko Lounais-Suomen markkinointiyhteistyötä, ja se laajenee myös kansainväliseksi.

Tutustu kampanjaan toihintanne.fi