Oikeustapaukset
1
/2019

Teija Metsäranta, johtava työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

19.2.2019

Opetusalan oikeusratkaisuja

Joulukuussa 2018 annettiin kaksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä ja yksi työtuomioistuimen ratkaisu. Kaikki ratkaisut koskivat opettajien palkkausta.

Virheellinen kelpoisuustulkinta oikeutti palkan takaisinperintään

Vantaan päätös periä virheellisen kelpoisuustulkinnan vuoksi aiheettomasti maksettua palkkaa oli lainmukainen. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian kaupungin eduksi.

Viranhaltijalain 56 §:n 1 momentin mukaan aiheettomasti maksettu palkka saadaan periä takaisin. Takaisinperintä on usein hankalaa, koska säännöksen perustelujen mukaan kyseessä tulee olla selvä virhe, esimerkiksi laskuvirhe tai muu ilmeinen erehdys.

Jos kyseessä on ollut toimivaltaisen viranomaisen itsenäiseen harkintaan perustuva ratkaisu, ei työnantaja ole oikeusriidassa välttämättä menestynyt. Vantaan tapauksessa Helsingin hallinto-oikeus oli kumonnut kaupungin päätöksen takaisinperinnästä. Korkein hallinto-oikeus arvioi asian toisin ja kumosi hallinto-oikeuden päätöksen.

Tapauksessa valitulla henkilöllä oli ulkomailla suoritettu tutkinto, eikä rehtori tiennyt, että hänen olisi tullut pyytää henkilöä toimittamaan OPH:n rinnastamispäätös. Henkilön OVTES-hinnoittelutunnus määriteltiin tämän vuoksi virheellisesti korkeammaksi.

Rehtorilla ei ollut toimivaltaa sijoittaa opettajaviranhaltijoita muuhun kuin siihen hinnoittelukohtaan, johon henkilö suoritetun tutkinnon mukaan OVTES-hinnoitteluissa kuului.

Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei palkanmaksu perustunut rehtorin toimivaltaisena viranomaisena tekemään lainvoimaiseen hallintopäätökseen. Palkkahinnoittelun soveltamisen edellytyksiä ei nimenomaisesti tutkittu ja harkittu, vaan rehtorille oli syntynyt virheellinen käsitys, että valitulla henkilöllä olisi ollut ylemmän hinnoittelukohdan soveltamisen edellytyksenä ollut tutkinto.

Aiheettomasti maksetun palkan (9729,52 €) perintää ei voitu myöskään pitää kohtuuttomana, koska se toteutettiin vasta henkilön perhevapaan jälkeen ja suoritettiin samassa ajassa kuin liikasuoritus oli muodostunut (yli kolmen vuoden aikana 38 erässä).

Päätös on opetusalaa koskien merkittävä, koska palkan takaisinperinnät johtuvat usein nimenomaisesti virheellisistä kelpoisuustulkinnoista.  

KHO 19.11.2018 t. 5349 ja Helsingin hallinto-oikeus 31.10.2016 nro 16/0841/2


Vain opetukselliselle ajalle palkkaaminen ei ole syrjivää

Korkein hallinto-oikeus antoi joulukuussa 2018 merkittävän päätöksen, jonka mukaan määräaikaisen opettajan ottaminen vain opetukselliselle ajalle ei ole syrjivää.  Päätös vahvisti Turun hallinto-oikeuden elokuussa 2015 antaman tuomion perusteluineen.

Oikeuskysymyksenä oli se, oliko Harjavalta noudattanut menettelyllään viranhaltijalain ja hallintolain säännöksiä. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan kunta ei menetellyt enempää syrjintäkiellon kuin tarkoitussidonnaisuuden ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisesti ottaessaan opettajat määräaikaisesti täytettäviin avoimiin virkoihin (ei sijaisuuksiin) vain opetukselliselle ajalle. Määräaikaiset palvelussuhteet päättyivät siis kesäkeskeytyksen alkaessa.

Päätöksessä viitataan viranhaltijalakia koskevaan hallituksen esitykseen. Määräaikaisuuden perusteita koskevassa säännöksessä ei määritellä määräajan pituutta vaan määräajan pituus määräytyy kussakin tapauksessa sen mukaan, miksi ajaksi määräaikaista viranhaltijaa tarvitaan.

Syrjintäkiellosta, suhteellisuusperiaatteesta ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteesta hallinto-oikeus totesi menettelyn olleen lainmukaista. Kunnan perusteet sen heikosta taloudellisesta tilanteesta sekä siitä, ettei määräaikaista viranhaltijaa tarvittu kesäajalle, olivat hyväksyttäviä tarkoitussidonnaisuuden periaatteen kannalta. Myös työvoiman palkkaaminen vain ajalle, jolle työvoimaa tarvitaan, oli tavoitellun päämäärän kanssa oikeassa suhteessa.

Päätöksessä todettiin määräaikaisen virkasuhteen olennainen ero suhteessa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen.

Määräaikainen virkasuhde päättyy määräajan kuluttua, samoin siihen liittyvä työntekovelvollisuus ja vastaavasti myös viranhaltijan oikeus palkkaan. Tämä ero huomioidaan myös virkaehtosopimuksessa. Näillä perusteilla ei määräaikaisten viranhaltijoiden kohtelu ollut syrjivää.

Korkein hallinto-oikeus harkitsi asiassa ennakkoratkaisun pyytämistä Euroopan unionin tuomioistuimelta. Asia ratkaistiin kuitenkin ennakkoratkaisua pyytämättä, koska korkein hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, miten unionin oikeutta oli asiassa sovellettava.  Opettajan virkasuhteen päättäminen kesäkeskeytysajan alkuun ei ollut Euroopan neuvoston määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen syrjimättömyyden periaatteen vastaista.

Työnantajalla on aina toimivalta päättää palvelussuhteen pituudesta ja siten myös määräaikaisen palvelussuhteen päättymisen ajankohdasta. Opettajien erilainen työaikajärjestelmä ei tee tähän poikkeusta.

KHO 19.12.2018 t. 5980 ja Turun hallinto -oikeus 25.8.2015 t. 15/0194/1. Ks. myös TT 10.1.2018, nro3 (nk. VESO-päiväaloitus)


Kiertävää opettajaa koskevan määräyksen soveltaminen

Työtuomioistuin antoi  joulukuussa 2018 päätöksen, jossa ratkaistiin se, tuleeko OVTES osio B 18 § sovellettavaksi tilanteessa, jossa opettaja siirtyy välitunnin aikana yhdessä oppilaidensa kanssa opetustunnin ajaksi toisen koulun tiloihin ja opetustunnin jälkeen takaisin omaan kouluunsa.

Turun kaupunki ja KT kiistivät kanteen muun muassa sillä perusteella, ettei kantajan näkemys vastaa määräyksen alkuperäistä tarkoitusta. Määräys on aikoinaan tullut suoraan lainsäädännöstä, jossa velvoitettiin opettajaviranhaltijaa opettamaan tarvittaessa myös toisessa koulussa. Tarkoituksena on ollut korvata kahdesta eri koulusta ja työyhteisöstä tullutta ylimääräistä rasitetta.

Työtuomioistuin kuitenkin katsoi, että määräyksen sanamuoto tuki kantajan esittämää tulkintaa. Asiassa ei pystytty esittämään sellaista näyttöä, että sopijaosapuolilla olisi sopimusmääräyksestä jokin selvä yhteisesti hyväksytty tarkoitus, jonka perusteella sanamuodon mukainen tulkinta olisi perusteltua ohittaa.

Määräys tulee sovellettavaksi aina vain opettajaviranhaltijoihin, ei tuntiopettajiin. Liikunnan opetuksessa liikuntapaikkojen vaihdot ja siirtyminen on tyypillisin esimerkki, jolloin määräys ei tule sovellettavaksi.

TT 20.12.2018 nro 119

Yhteystiedot

Teija Metsäranta

johtava työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2468
Matkapuhelin:
+358 50 562 7140
Sähköposti:
Teija.Metsaranta@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat