Vanhuksen kädet kirjoittamassa paperilapulle
Lainsäädäntö
2
/2019

Jouko Hämäläinen, työmarkkinalakimies

9.4.2019

Eläkejärjestelmien yhdistäminen saa kannatusta

Eläkejärjestelmien erillisyyttä perusteellisesti selvittänyt työryhmä katsoo helmikuussa julkistamassaan raportissa, että julkinen ja yksityinen eläkejärjestelmä on mahdollista ja tarkoituksenmukaista yhdistää. Toteuttaminen vaatii laajaa jatkovalmistelua.

Sote- ja maakuntauudistuksen projektiryhmä asetti kesäkuussa 2017 sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisen työryhmän arvioimaan, voidaanko kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä työeläkejärjestelmässä luopua. Työryhmän asettaminen perustui vuoden 2017 eläkeuudistukseen, jonka yhteydessä KT ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat selvityksen tekemisestä.

Työryhmän toimeksiantona oli selvittää, onko tarkoituksenmukaista ja mahdollista luopua kokonaan tai osittain nykyisestä kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä, ja jos työryhmä työssään päättyy siihen, että järjestelmien yhdistämistä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa, tehdä ehdotus niistä pysyvistä tai määräaikaisista toimista, jotka ovat siinä tilanteessa tarpeen.

Valmistelussa oli arvioitava ratkaisun vaikutukset eläketurvan järjestämiseen sekä eri osapuoliin mahdollisesti kohdistuvat taloudelliset vaikutukset, kuten vaikutukset julkisen talouteen ja erityisesti kuntatalouteen, vaikutukset työntekijöihin, työnantajiin sekä kunnalliseen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmään.

Taustalla sote- ja maakuntauudistus

Toimeksiannon taustalla oli oletus, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen seurauksena nykyistä suurempi osuus julkisesti rahoitetusta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta siirtyy yksityiselle sektorille.

Siirtymä tarkoittaisi työeläkejärjestelmässä vakuutettujen määrän vähenemistä kunnallisessa ja kasvua yksityisen sektorin eläkejärjestelmässä, mikä lisää painetta kunnallisen eläkejärjestelmän eläkevakuutusmaksuun.

Nyttemmin on tiedossa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistus toteudu tällä vaalikaudella. Eläkejärjestelmien yhdistäminen ei kuitenkaan ole tästä riippuvainen, vaan esimerkiksi muut ulkoistamiset voivat aiheuttaa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitukseen korotuspaineita.

Mahdollisen yhdistymisen jälkeen yhdistettyyn eläkejärjestelmään kohdistuvat riskit kannettaisiin yhdessä nykyisten yksityisen sektorin ja kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittajien kesken. Eläkejärjestelmien yhdistäminen kasvattaisi joukkoa, joka kantaa riskin mahdollisista toimintaympäristön tulevista muutoksista.

Lisäksi yhdistämisen jälkeen eläkejärjestelmillä ei enää olisi vaikutusta kunnallisten palvelujen tuottamistapaan eikä rakennemuutosten yhteydessä tarvitsisi tehdä etuuksiin liittyviä erityisjärjestelyjä.

Työryhmän raportti

Työryhmä luovutti raporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle tiistaina 19. helmikuuta. Siinä katsotaan, että julkisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistäminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Työryhmä edellyttää jatkovalmistelun toteuttamista 15-kohtaisen ohjelman perusteella.

Yhdistämisen jälkeen kuntatyöntekijät vakuutettaisiin julkisten alojen eläkelain sijasta työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. Työryhmän ehdotuksen mukaan Kevasta tulisi TyEL-laitos, joka panisi täytäntöön työntekijän eläkelakia.

Työntekijän eläkelain tason ylittävä osa eläketurvasta jätettäisiin julkiseen eläkelaitokseen (ns. JuEL-Keva). Jaolla ei ole vaikutusta eläke-etuuksiin.

Jatkovalmistelussa tarvitaan täsmennyksiä

Eläkeyhtiöiden kesken on tarkoitus avata kilpailu eläkejärjestelmien yhdistämiseen liittyvän siirtymäajan jälkeen. Kuntatyönantajilla ja yksityisten alojen työnantajilla olisi samanlaiset mahdollisuudet järjestää työntekijöiden eläketurva missä tahansa työeläkevakuutusyhtiössä, eläkekassassa tai -säätiössä.

Eläkejärjestelmien yhdistämisellä ehdotetulla tavalla ei ole välitöntä vaikutusta maksuihin. Järjestelmien rahoituksesta vastaavien maksurasitus pysyy vielä pitkään ennallaan. Yhdistymisen vaikutus julkiseen talouteen on kuitenkin neutraali.

Työryhmä ei ehdota tarkkaa ajankohtaa muutosten voimaantulolle. Jos eläkejärjestelmien yhdistäminen päätetään toteuttaa työryhmän ehdottamalla tavalla, jatkovalmistelussa on vielä täsmennettävä lukuisia yksityiskohtia ja laskelmia.

Jo työryhmän perustaminen ja työryhmän esitykset vastaavat KT:n pitkäaikaisia ja muun muassa tämän kevään hallitusohjelmatavoitteisiin kirjaamia tavoitteita. KT haluaa yhdistää eläkejärjestelmät ja alentaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksua yksityisten työnantajien tasolle.

Korkeampi maksu nostaa merkittävästi kuntatyön kustannuksia ja voi houkutella ulkoistamaan ja yhtiöittämään esimerkiksi vanhusten hoivapalveluita.

Yhteystiedot

Jouko Hämäläinen

johtava työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2113
Matkapuhelin:
+358 40 707 8677
Sähköposti:
Jouko.Hamalainen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat