Lukioon sopimus opettajan tutortyön korvaamisesta

Koska OVTES:n lukiota koskevat määräykset eivät tunteneet korvausperustetta tutortyöstä, KT ja JUKO sopivat erillisellä virka- ja työehtosopimuksella tutortyön korvaamisesta.
Näin on mahdollista hyödyntää valtion myöntämää eritysavustusta kuntien alueellisena yhteistyönä tehtäviin hankkeisiin. Valtion on varannut erityisavustuksiin yhteensä miljoona euroa.

Erityisavustus lukion tutoropettajatoiminnan käynnistämiseen otettiin käyttöön helmikuun alussa. Osaa avustuksesta voi käyttää myös OVTES:n piirissä olevan henkilöstön tutortyön korvaamiseen.

Lukiota koskeva erillinen virka- ja työehtosopimus vastaa sisällöltään kaksi vuotta sitten tehtyä perusopetuksen tutoropettajasopimusta. Tutortyöstä korvataan ensisijaisesti euromääräisellä palkkiolla ja/tai tehtäväkohtaisen palkan kautta. Toissijaisesti voidaan käyttää myös opetusvelvollisuuteen lukemista..

Työaikamääräykset eivät tue kehittämistyötä

Peruskoulun ja lukion nykyinen opetusvelvollisuuteen perustuva työaikajärjestelmä estää tehokkaasti opettajan motivoinnin ja palkitsemisen kehittämistyöhön. Työaikajärjestelmä perustuu oman opetuksen hoitamiseen ”urakkatyönä”. Muun työn kuin opettamisen palkitseminen on hyvin sattumanvaraista ja rajoitettua.

Rehtori joutuu usein määräämään kehittämistyötä osana virkatehtäviä ”varsinaisella palkalla” ilman erillistä korvausta. Tämä ei olisi suuri ongelma, jos uudet hankkeet korvaisivat vanhoja ja jos kehittämistyötä voisi jakaa opettajistolle tasaisesti.

Yleinen käsitys on kuitenkin se, että kehittäminen ja hankkeet ovat vain lisääntyneet. Myös niiden tasainen jakaminen on hyvin vaikeata, koska ne vaativat opettajilta erityisominaisuuksia tai osaamista. Hankkeiden johtaminen on rehtorille hyvin vaikeata, jos selkeää tapaa korvata ei ole.

Erillissopimuksilla tukea vain merkittävimpiin hankkeisiin

KT:n ja työnantajien näkökulmasta kestävä ratkaisu olisi työaikajärjestelmä, jossa kaikkea työtä voisi palkita ja johtaa kunnolla. Opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmän tapainen, ”urakoihin” perustuva järjestelmä se ei voi olla, sillä kaikki mahdolliset erilaiset tulevatkin ”kehittämisurakat” pitäisi pystyä hinnoittelemaan, mikä ei tietenkään ole mahdollista.

KT:n kannalta erillishankkeita koskevat virkaehtosopimukset ovat poikkeuksia, joilla pyritään vain laajimpien valtakunnallisten hankkeiden tukemiseen. Tästä syystä myös tutorsopimuksen kaltaiset ratkaisut ovat vain tilapäisiä. Suurin osa kehittämishankkeista jää ilman työaikajärjestelmän tukea niin kauan kuin uusia työaikajärjestelmiä ei saada käyttöön.

Kehittäminen toteutuisi paremmin perusrahoituksella

Erillisillä valtion hankkeilla toteutettava kehittäminen on monessa mielessä ongelmallista. Sinänsä hyvät kehittämiskohteet tulisivat paremmin toteutettua riittävällä perusrahoituksella, jossa otettaisiin huomioon kuntien omat strategiat ja erityisolosuhteet.

Valtion erityisavustukset sisältävät aina rajauksia sen suhteen, kuinka avustusta käytetään. Pahimmassa tapauksessa jo ennen avustusta hyvin toimiva avustuksen mukainen kehittäminen joudutaan vääntämään väkinäisesti uuteen muottiin, jotta avustusrahat saadaan käytettyä.

Avustusten hakemisen kireät aikataulut ja byrokratia eivät myöskään tue pitkäjänteistä kehittämistyötä.

Tarkemmat sopimusmääräykset löytyvät KT:n sivuilta kt.fi/sopimukset/ovtes