Mustat kuulosuojaimet
Työelämän kehittäminen
2
/2019

Eija Meripaasi, työmarkkina-asiamies, Avainta
Kuva: Pixhill

9.4.2019

Melu on merkittävä osa työhygieniaa

Häiritsevää melua voi syntyä työssä kuin työssä. Työnantajan tulee vähentää meluhaittoja mahdollisimman hyvin ja huolehtia, että melulle altistuva henkilöstö tietää melun riskit.

Työhygienialla tarkoitetaan fyysisen työympäristön fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaarojen tunnistamista sekä ennakointia ja pyrkimystä poistaa ne tai hallita niitä, jotta työnteko-olosuhteet työpaikalla olisivat turvalliset. Työhygieeninen toiminta on tärkeä osa työpaikan työsuojelutoimintaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Fysikaalisista vaaroista melu on yleisin ammattitaudin aiheuttaja. Kuulovaurioiden lisäksi melu vaikuttaa pitkäkestoisena sydämen toimintaan, verenpaineeseen ja keskittymiskykyyn, ja laskee näin suorituskykyä.

Tyypillisten melualtistustyöpaikkojen, kuten rakennustyömaiden ja konepajojen lisäksi päiväkodeissa mitataan yli riskirajojen ylittävää lasten huutomelua.

Melu on haittatekijä sellaisissakin työympäristöissä, joissa sen ei ehkä ajatella olevan ongelma. Tällaisia ovat esimerkiksi toimistot, etenkinkin avokonttorit, joiden melu ei suoraan aiheuta kuulovammoja, mutta altistaa stressille ja laskee työtehoa.

Älä ylitä päiväannosta

Melualtistuksen arviointi perustuu päiväannokseen. Jos melu ylittää jatkuvasti yli 85 desibeliä, se vaarantaa kuulon. Kuulovaurio syntyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa, mutta voi kehittyä nopeastikin. Melun aiheuttaman kuulovaurion parantamiseen ei ole keksitty lääketieteellistä hoitokeinoa.

Melulle altistumisen arviointi ja mittaus on suunniteltava ja toteutettava asianmukaisesti sekä toistettava tarvittaessa. Arvioijan tai mittaajan tulee olla työterveyshuollon asiantuntija tai muu työnantajan palveluksessa oleva tai ulkopuolinen henkilö, jolla on tarvittava kyky ja taito arvioida ja mitata melua. Mittauksen tuloksia tulee osata arvioida ja tehdä niistä terveyden kannalta johtopäätöksiä ja ehdottaa torjuntatoimenpiteitä.

Melua voi torjua monin tavoin

Säädösten mukaan työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan on tunnistettava melua aiheuttavat tekijät ja selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle. Työnantajan on arvioinnin perusteella poistettava melun vaarat ja haitat tai vähennettävä niitä niin paljon kuin mahdollista.

Työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä, joka altistuu melulle, on tietoinen melun aiheuttamista vaaroista ja haitoista; missä olosuhteissa työpaikalla melu esiintyy ja miten sitä voidaan torjua.

Työpaikan melua voidaan vähentää muun muassa laitteiden ja koneiden äänieristyksellä ja kauko-ohjaimilla, tarkoituksenmukaisilla kuulosuojilla, työpisteiden suunnittelulla, oikeilla materiaaleilla ja väliseinillä. Työtapoja- ja menetelmiä muuttamalla ja riittävällä opastuksella voidaan välttää tarpeettoman melun syntymistä.

Kuulovaurion riskiin vaikuttavat altistumisajat
  Aikaraja, jonka jälkeen kuulovaurioriski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen:
85 desibeliä 8 tuntia
88 desibeliä 4 tuntia
91 desibeliä 2 tuntia
94 desibeliä 1 tunti
100 desibeliä 15 minuuttia
103 desibeliä 7 minuuttia
106 desibeliä 3 minuuttia
109 desibeliä 1 minuutti

Desibeliasteikko on logaritminen. Kun ihmiskorva aistii äänenpaineen kaksinkertaistuvan, äänenvoimakkuus kasvaa desibelimittarilla mitattuna noin 10 desibeliä.


Meluasetus määrittelee toiminta- ja raja-arvot melualtistukselle

Alempi toiminta-arvo

  • 80 dB(A), arvioidaan ilman kuulonsuojainta
  • impulssimelun äänenpainetason huippuarvo 135 dB(C)

Työnantajan on varattava työntekijän käyttöön henkilökohtaiset kuulonsuojaimet. Työntekijällä on lisäksi oikeus päästä kuulontutkimukseen.

Ylempi toiminta-arvo

  • 85 dB(A), arvioidaan ilman kuulonsuojainta
  • impulssimelun äänenpainetason huippuarvo 137 dB(C)

Työntekijän on käytettävä kuulonsuojaimia. Melun vaara-alueet on merkittävä, ja niille pääsyä tulee tarpeen mukaan rajoittaa. Lisäksi työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma.

Raja-arvo

  • 87 dB (A), arvioidaan kuulonsuojaimen kanssa
  • impulssimelun äänenpainetason huippuarvo 140 dB(C)

Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon.

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006.


Kirjoittaja on Avaintyönantajat Avainta ry:n työsuojeluun ja työhyvinvointiin perehtynyt työmarkkina-asiamies.
 

Yhteystiedot

Eija Meripaasi

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2110
Matkapuhelin:
+358 50 361 5871
Sähköposti:
Eija.Meripaasi@avainta.fi
Organisaatio:
Avaintyönantajat AVAINTA ry