Muutoksen johtaminen korostuu
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia on valmisteltu jo yli vuosikymmenen ajan. Viimeisin yritys sote- ja maakuntauudistuksesta kaatui eduskunnassa vaalikauden loppumetreillä. Samankaltainen tilanne nähtiin eduskunnassa neljä vuotta aikaisemmin. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen siirtyy uuden eduskunnan ja hallituksen tehtäväksi.
Organisaatioiden johto, esimiehet ja henkilöstö ovat tehneet epävarmoissa olosuhteissa valtavan määrän työtä uudistusten valmistelussa ja johtamisessa. Pelkästään nyt alas ajettavissa muutosorganisaatioissa on työskennellyt noin tuhat henkeä.
Kuntakentällä muutos on todellakin pysyvää sanan varsinaisessa merkityksessä. Vaihtoehtoisia suunnitelmia soten kaatumisen varalta oli toki tehty jo ennakkoon ja tällä hetkellä on käynnistymässä ympäri Suomea seuraavan sote-uudistuksen valmistelu.
Näyttää siltä, että tuleva sote-rakenne perustuisi pitkälti kuntapohjaiseen järjestelmään, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen ovat alueellisesti ja maakunnallisesti kuntien, kuntayhtymien ja suurempien itsehallinnollisten yhteisöjen vastuulla. Yhtä yhtenäistä mallia tuskin jatkossa enää syntyy, vaan palveluiden järjestämis- ja tuottamistavat vaihtelevat alueellisesti ja paikallisesti. Myös kokeiluitten kautta voidaan edetä.
Aiemmin maakunnissa, kunnissa ja kuntayhtymissä tehtyä työtä voidaan hyödyntää jatkovalmistelussa. Toisaalta on ymmärrettävää, että muutosväsymystä on ilmassa.
Siksi hyvään henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Muutokset ja niiden aiheuttama epävarmuus korostavat tarvetta edistää muutosjohtamista sekä johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta.
9.4.2019