Euroopan unionin lippuja saloissa
Lainsäädäntö
3
/2019

Henrika Nybondas-Kangas, 
neuvottelupäällikkö
Kuva: Pixhill

13.6.2019

EU vaikuttaa myös kunta-alan työmarkkinoihin

EU:n työmarkkinakevät on ollut vilkas, kun kauttansa päättelevä komissio on pyrkinyt saamaan tärkeitä tavoitteitaan maaliin.

EU-maiden kansalaiset valitsivat toukokuussa uudet edustajat EU:n parlamenttiin. Uusi parlamentti ja  komissio aloittavat marraskuussa.

Uusi työviranomainen edistää työvoiman liikkuvuutta

Eurooppaan on syntymässä uusi ylikansallinen työviranomainen, European Labour Authority (ELA), jonka fyysisestä sijaintipaikasta on kiinnostunut usea EU:n jäsenmaa.

ELA:n perustaminen on ollut yksi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin tavoitteista ja liittyy laajempaan EU-tason työ- ja sosiaaliturvan uudistamispakettiin, ns. sosiaalipilariin.

Uuden viranomaisen toiminta alkaa asteittain vuosina 2019–2023. Vuosibudjetti on noin 50 miljoonaa euroa.

Viranomaisen pääasialliset tehtävät liittyvät työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämiseen.  ELA:lla on velvollisuus tiedottaa työntekijöitä ja työnantajia heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

ELA voi myös toimia sovitteluelimenä esimerkiksi rajat ylittävää työvoimaa koskevissa erimielisyyksissä, tehdä tarkastuksia pimeän työn valvonnassa sekä valvoa lainsäädännön noudattamista.

Työelämän tasapaino-direktiivistä syntyi sopu

Euroopan neuvosto hyväksyi tänä keväänä ehdotuksen työelämän tasapainodirektiiviksi. Direktiivissä säädellään isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta ja joustavista työjärjestelyistä.

Direktiivin mukaan isälle syntyy oikeus vähintään 10 päivän isyysvapaaseen. Oikeudelle ei saa asettaa työssäoloaikaehtoa. Korvaus on sairauspäivärahan mukaisella tasolla. Korvaukselle saa asettaa kuuden kuukauden työssäoloaikaehdon.

Kullakin vanhemmalla on oikeus neljän kuukauden mittaiseen vanhempainvapaaseen, joka voi ulottua siihen asti, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Jäsenvaltiot saavat päättää lapsen iästä.

Kaksi kuukautta vanhempainvapaasta on ei-siirrettävää. Vapaata voi pyytää joustavin järjestelyin, ja joustavista järjestelyistä jäsenvaltiot voivat päättää itse. Jos työnantaja kieltäytyy joustavista järjestelyistä, on tämä perusteltava kirjallisesti. Maksu tai korvaus on asetettava siten, että se helpottaa kummankin vanhemman vanhempainvapaan käyttöä. Korvaus on jäsenvaltioiden päätettävissä.

Direktiivi sisältää myös oikeuden viiden päivän mittaiseen, vuosittaiseen omaishoitovapaaseen. Jäsenvaltiot saavat päättää tarkemmin sen soveltamisalasta ja ehdoista. Omaishoitovapaaseen ei liity korvausta.

Lisäksi direktiivissä on säädetty tietyt ehdot täyttäville palkansaajille oikeus pyytää joustavia työaikajärjestelyjä, jotka helpottavat työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Direktiivi sisältää myös määräyksiä oikeussuojasta esimerkiksi perhesyistä irtisanotulle työntekijälle.

Direktiivin täytäntöönpanoaika on kolme vuotta sen voimaantulosta. Se edellyttää Suomessa kansallista lainsäädäntövalmistelua erityisesti kiintiöidyn vanhempainvapaan osalta. Muutokset ovat kuitenkin vähäisiä.

Sen sijaan ehdotettu omaishoitovapaa edellyttää työsopimuslakiin muutoksia, sillä työsopimuslain mukainen poissaolo läheisen hoitamiseksi sekä tilapäinen hoitovapaa eivät täysin vastaa direktiivin mukaista uutta vapaata.

Työehtodirektiivillä ennakoivampia työehtoja

Euroopan parlamentti, Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Romania ja komissio pääsivät helmikuussa sopuun ehdotuksesta työehtodirektiiviksi.
Direktiivillä halutaan parantaa erityisesti epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien asemaa turvatummilla ja ennakoitavammilla työehdoilla.

Direktiivillä on tarkoitus parantaa työntekijöiden oikeutta saada tietoa työnteon ehdoista. Se koskee tietyin poikkeuksin myös virkamiehiä.

Direktiiviin sisältyy koeajan enimmäispituutta ja kilpailevan toiminnan kieltoa koskevaa sääntelyä. Työntekijän mahdollisuuksia varautua tuleviin työvuoroihin parannetaan edellyttämällä, että työvuoro  on tarjottava riittävän ajoissa ennen työvuoron alkua.

Lisäksi direktiivi sisältää säännökset, joilla pyritään varmistamaan direktiivin tehokas täytäntöönpano ja työntekijän riittävät oikeusturvakeinot. Suomen lainsäädäntöön direktiivillä voi olla vaikutuksia muun muassa työsuhteen vähimmäisehtojen ilmoitusaikoihin ja sisältöihin, joista on säännökset työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.

Sen sijaan koeaikaa koskeva määräys ei aiheuttane suuria muutostarpeita. Myös ns. nollatuntisopimuksia koskevia kohtia on useita.


KT ajaa kuntatyönantajien etuja EU:ssa

KT Kuntatyönantajat ajaa kuntatyönantajien etuja Euroopan unionissa osallistumalla seuraavien organisaatioiden toimintaan:

  • Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston työnantajafoorumi CEMR
  • Julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus CEEP
  • Euroopan sairaala- ja terveydenhuoltoalan työnantajaliitto HOSPEEM
  • Euroopan opetusalan työnantajien EFEE.

Kunta-alan työmarkkina-asioita käsitellään EU:ssa kunta-alan sosiaalidialogikomiteassa. CEEP:n kautta KT on mukana kaikki alat kattavassa sosiaalisessa vuoropuhelussa. CEMR:n työnantajafoorumin kautta KT osallistuu kunta-alan sektorivuoropuheluun.

EFEE edustaa kaikkien koulutustasojen opetusalan työnantajia. Mukana toiminnassa on 18 jäsenmaata. Opetusalan työmarkkinaosapuolten välisessä dialogissa on tänä vuonna käyty keskustelua muun muassa siitä, miten innovaatiota voidaan tukea ja mikä on digitalisaation vaikutus opettajan ammattiin.

Hospeem valmistelee sairaalasektorin työohjelmaa vuosille 2020–2022. Ohjelma hyväksytään tämän vuoden lopussa. Ennakoitavissa on, että siihen sisältyy muun muassa työturvallisuuteen ja työterveyteen, osaamiseen, digitalisaatioon ja työssä jatkamiseen liittyviä tavoitteita. Vuonna 2020 on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun tuli voimaan useiden sektorien yhteinen puitesopimus häirinnan ja väkivallan vähentämisestä työpaikoilla ja sopimusta nostetaan esille sen juhlavuonna.


EU:n työmarkkinaosapuolille työohjelma

EU:n työmarkkinaosapuolia ovat  yksityissektorin työnantajia edustava BUSINESSEUROPE ja pk-yrityksiä edustava SMEunited. Julkisen sektorin työnantajia edustavaa CEEP,  jonka Suomen jaoston jäsen KT on. Eurooppalaisia ammattiyhdistysliikkeitä edustaa EAY (ranskaksi ETUC).

EU:n työmarkkinaosapuolet ovat julkaisseet työohjelmansa vuosiksi 2019–2021. Ohjelmaan on valittu kuusi teemaa, joita työnantaja- ja työntekijäjärjestöt työstävät yhdessä:

  1. Puitesopimus digitalisaatiosta
    EU-työmarkkinaosapuolten tavoitteena on tehdä digitalisaatiota koskeva puitesopimus. Neuvottelut aloitetaan selvittämällä digitalisaatioon liittyviä ilmiöitä.
  2. Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuus paremmaksi
    EU:n työmarkkinaosapuolet perustavat työryhmän, joka pohtii, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuutta voidaan parantaa. Tänä vuonna keskitytään syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, vuonna 2020 väestökehitykseen ja varhaiskasvatukseen.
  3. Osaaminen
    EU-työmarkkinaosapuolet käynnistävät hankkeen, joka tukee innovaatioita, osaamisen kehittämistä sekä koulutuksen järjestämistä ja koulutukseen pääsyä.
  4. Työn psykososiaalisen kuormittavuuden ehkäisy
    Psykososiaalinen kuormitus on nopeasti kasvava ongelma työelämässä. Työmarkkinaosapuolten tavoitteena on tehdä ehdotuksia yhteisistä toimenpiteistä.
  5. Kiertotalous
    Työmarkkinaosapuolet toteuttavat hankkeen, jossa selvitetään, miten kiertotalous vaikuttaa työllisyyden kasvuun ja muuttaa työelämää. Tuloksia julkaistaan vuonna 2021.
  6. Valmiuksien kehittäminen sosiaaliseen dialogiin
    Työmarkkinaosapuolet jatkavat ponnisteluja sen eteen, että mm. yhdessä tehdyt sopimukset pantaisiin täytäntöön paremmmin EU-maissa ja että työnantaja-työntekijäyhteistyö olisi parempaa.

Yhteystiedot

Henrika Nybondas-Kangas

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat