Esa Kallio, Kuntarahoitus Oyj:n toimitusjohtaja
Economicus
3
/2019

Esa Kallio, toimitusjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

5.6.2019

Lastuna globaalien markkinoiden laineilla?

Välillä tuntuu, että tärkein tehtäväni kunta- ja asuntosektoriin erikoistuneen rahoittajan edustajana on varoitella talousnäkymien heikkenemisestä. Se rooli ei aina ole kovin kiitollinen.

Totta kuitenkin on, että taloudessa on jo monen vuoden ajan ollut poikkeuksellisenkin paljon riskitekijöitä. Riskit eivät onneksi ole vielä täysin toteutuneet.

Rahoittajalta kysytään usein näkemystä korkotasojen kehityksestä. Euroalueen ohjauskorot ovat pysytelleet historiallisen kauan ennätysalhaisilla tasoilla, eikä korkojen noususta edelleenkään näy merkkejä.

Velallisen kannalta matalat tai jopa miinusmerkkiset korot ovat tietenkin hyvä asia. Samaan aikaan on kuitenkin laajalti vahvistunut näkemys, että uusi laskusuhdanne on jo alkamassa. Talouden kannalta on ongelmallista, että korkoase on käytetty jo ennen laskukauden alkamista. Markkinoita ei voi enää kihdyttää korkoja laskemalla.

Globaalissa taloudessa monet keskeiset epävarmuustekijät ovat viime vuosien aikana muuttuneet pysyviksi uhkakuviksi. Yhdysvaltojen  ja Kiinan väliset tullikiistat ovat kärjistyneet täysimittaiseksi kauppasodaksi, jolla on jo laajoja vaikutuksia osakemarkkinoille ja jotka tulevat heijastumaan kaikille keskeisille markkinoille. Myös Yhdysvaltojen ja EU:n väliset kauppasuhteet ovat tulehtuneet, mikä ei yhtään auta Euroopan talouden tilannetta.

Euroopan talouden pitkäaikainen murheenkryyni on Italia. Valtavan syvästi velkaantuneen maan veloista mittava osa on rahoitettu maan sisäisesti. Kotimaisten pankkien luottotappioista voi syntyä rajujakin poliittisia vaikutuksia, etenkin kun Italiassa euroskeptismi on vallannut alaa.

Italian velkojien joukossa on kuitenkin myös isoja eurooppalaisia pankkeja, ja niiden kautta mahdollisen pankkikriisin aallot voivat levitä laajalle koko Eurooppaan.

Samaan aikaan kun Euroopan talous osoittaa hiipumisen merkkejä ja pankkikriisi häilyy Italian yllä, euroskeptisyyden vahvistuminen lisää poliittisen päätöksenteon arvaamattomuutta. Virkamiehet niin Brysselissä kuin Lontoossa pähkäilevät kuumeisesti sitä, miten brexit saadaan maaliin ilman Euroopan-laajuista tai globaalia katastrofia.

Suomalaiset muistuttavat usein, että Suomi on oikeastaan saari. Taloudellisesti emme kuitenkaan ole eristyneitä, vaan valtiona ja yhteiskuntana jopa poikkeuksellisen vahvasti riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista.

Suurvaltojen kauppasodalla on mittavia välillisiä vaikutuksia suomalaisyritysten liiketoimintaan. Brexit osuu meihin vielä rajummin. Pelkästään Britannian osuus Suomen tuonnista on noin kolme prosenttia ja viennistä reilut neljä prosenttia. Sillä on merkittävä rooli, mutta Suomen talouteen brexitin taloudelliset vaikutukset iskevät erityisesti Saksan kautta. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaiden toimintaan brexitin puhurit voivat iskeä ilman minkäänlaisia puskureita.

Suomalaisten kuntien taloustilanne on jopa hieman yllättäen heikentynyt. Kuntien verotulot ovat olleet ennakoitua pienempiä kohtalaisen hyvästä talouskasvusta huolimatta, ja kuntien velkaisuus on lisääntynyt. Tämä asettaa paineita kuntataloudelle.

Vaikka hankaluuksia on paljon, niin surkuttelemaan ei kannata ryhtyä. Suomi on vahva pohjoismainen hyvinvointivaltio, jonka menestys rakentuu hyvän koulutuksen varaan.
Maailman onnellisimmassa maassa on tiedostettava riskit, mutta myös tunnistettava omat vahvuudet ja uskallettava rakentaa uutta. On tehtävä investointeja, joilla vahvistetaan menestymisen edellytyksiä myös maailmassa, jossa kaikkea ei voi hallita.