Sanja Mursu, osaamisen kehittämisen asiantuntija
Työelämän kehittäminen
4
/2019

Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kuva: Eeva Anundi
Kuvitus: Tanja Seppänen

12.9.2019

Palvelutehtäviä on tulevaisuudessa yhä enemmän

Millaisia ovat kunta-alan työt tulevaisuudessa? Tähän kysymykseen on etsitty vastausta työn murroksen seurannassa. Tarvitaanko esimerkiksi monikulttuurisuusohjaajia tai digiasiointikehittäjiä?

KT:n viestintä ideoi mahdollisia tulevaisuuden ammattinimikkeitä kunta-alalla. Pyysimme KT:n osaamisen kehittämisen asiantuntijaa Sanja Mursua arvioimaan, miten todennäköisiä tai epätodennäköisiä arvauksemme tulevaisuuden töistä ovat.

Ohjausosaamisen tarve korostuu

Maahanmuuton myötä suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu ja kulttuurien kirjo kasvaa. Voisiko esimerkiksi monikulttuurisuusohjaaja sujuvoittaa kulttuurien kohtaamisia ja tarjota tukea eri taustoista tuleville uusille kuntalaisille?

– Luulen että ylipäätään ohjausosaamisen merkitys kasvaa. Erilaisten teknologisten työkalujen tai robotisaation myötä meidän rakennetusta ympäristöstä ja sosiaalisesta kommunikaatioympäristöstä tulee kompleksisempi. Haasteita tulee monikulttuurisuuden, mutta myös muun diversiteetin kautta, Mursu sanoo.

Esimerkiksi eri ikäisillä ihmisillä voi olla hyvin erilaiset kyvyt käyttää uusia teknologisia työkaluja ja palveluja, ja osa tarvitsee niiden käyttöön tukea. Palvelujen erikoistuessa ja palvelukysynnän kasvaessa ohjausosaamista ja ihmisten ohjaamista oikeisiin paikkoihin tarvitaan yhä enemmän.

Mursu uskoo, että ohjaus- ja palveluajattelu tulee korostumaan yhä useammassa ammatissa jo perusopinnoista lähtien.

Tehtävät muuttuvat vaikka nimike säilyisi

Oppimis- ja keskittymisvaikeudet hankaloittavat monen oppilaan arkea. Entä jos heidän tuekseen palkattaisiin niin kutsuttuja koulutsemppareita, jotka sujuvoittaisivat oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevien lasten koulutyötä ja kehittäisivät oppimista?

Sanja Mursu ei pidä tällaisen nimikkeen syntyä todennäköisenä.

– Oppimisen kehittämisen työ on opettajan perustyötä, en näe sitä erillisenä ammattina. Työ on paitsi opettamista ja opetussuunnitelman toteuttamista, myös jatkuvaa kehittämistä, Mursu muistuttaa.

– Yhteiskunta on aika paljon monimuotoisempi kuin 15 vuotta sitten, siksi oppilashuollon palveluiden pitää olla hyvin mietittyjä. Tarvittaessa on saatava kuraattorin ja psykologin apua, kaikkien palvelupolkujen koulusta terveydenhuoltoon pitää toimia. Tässä palataan taas ohjausosaamisen tärkeyden pariin.

Mursu myöntää, että uusia ammattinimikkeitä varmasti syntyy, mutta yleisempää lienee että nimikkeen sisällä tehtävät muuttuvat toisiksi. Yksi hyvä esimerkki tästä on kirjastotyö, jossa robotisaatio on vapauttanut aikaa muuhun työhön. Enää ei tarvitse siirrellä kirjoja hyllystä toiseen, vaan on aikaa esimerkiksi sosiaalista vuorovaikutusta vaativaan työhön.

– Voi olla, että aikaa vapautuu siihen, mikä alun perin on saattanut olla kirjastonhoitajalle se syy, miksi on halunnut alalle. Tai esimerkiksi hoitajalle, joka haluaa hoitaa ihmisiä eikä järjestellä tavaroita tai laskea lääkkeitä. Sosiaalista vuorovaikutusta eivät robotit tai automaatit pysty tekemään, Mursu sanoo.

Apua kaupunkiviljelyyn tai digiasiointiin

Entä voisiko kunta tai kaupunki tarjota neuvontaa esimerkiksi kaupunkiviljelyyn, joka on kasvattanut suosiotaan etenkin isojen kaupunkien asukkaiden keskuudessa.

Sanja Mursu pitää tätä mahdollisena.

– Se voisi olla vaikka rakennetussa ympäristössä sellainen tehtävä, jota kaupungeissa olisi osana kehittämisen, korjaamisen tai rakentamisen prosesseja.

Digiasiointikehittäjän ammattia Mursu taas pitää hieman suppeana ollakseen oma ammattinimikkensä.

– Todella monessa tehtävässä pitää miettiä miten palvelut käyttäjän näkökulmasta toimii, esimerkiksi esteettömyyden näkökulmasta. Tällainen tulee kuulumaan yhä useamman ammatin tehtäviin.

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

Sanja Mursun mukaan teknologian murroksessa on nähty, että ammattiosaamiseen liittyvät taidot voivat työuran aikana muuttua hyvinkin erilaisiksi. Kunta-alalta katoaa tai muuttuu samanlaisia tehtäviä kuin työelämästä yleensä. Yksi murroksen alla oleva ala on kirjanpito ja taloushallinto.

– Kun koneet pystyvät murskaamaan lukuja eri teholla kuin ihminen, ihmisen kontolle jää päätöksenteko ja arvovalinnat. On tärkeää, että esimerkiksi juuri kunnan talouden vastaava ymmärtää, mitä luvut tarkoittavat kuntatalouden kannalta. Tai mitä tiedot ihmisten liikkumisesta merkitsevät kunnassa liikkumisen palveluille tai teiden kunnossapidolle, Mursu sanoo.

Mursu pitääkin tilastotiedettä alana, jonka merkitys myös kunnissa kasvaa.

Mursun mukaan kunta-alan työn murroksen seurantahanke on ollut edelläkävijätyötä. Seurannan tuloksista voi ammentaa vinkkejä kunnan eri toimialoilla, ja miettiä mitä murros tarkoittaa kunkin toimialan kohdalla: pitäisikö joitain toimintatapoja muuttaa tai vahvistaa jotain tiettyä osaamista?

– Kullakin toimialalla pitää miettiä, mitä se muu on, johon on jatkossa enemmän resursseja.

Kaikkiin KT:n viestinnän ideoimiin tulevaisuuden ammattilaisiin pääsi tutustumaan Kuntamarkkinoilla KT:n osastolla.

Lue lisää työn murroksen seurannasta: www.kt.fi/tyon-murros


Voisiko joku heistä olla tulevaisuuden kunta-alan ammattilainen?

Kaupunkiviljelyopas

Piirros tulevaisuuden kaupunkiviljelyoppaasta punaisessa haalarissa ja lippalakissa
Pirjo on 48-vuotias kissankasvattaja Lohjalta. Uranvaihtajana Pirjo ammentaa taustastaan näkemystä projektien suunnitteluun ja ihmisten viihtyvyyteen. Vaikka hän syventyy mielellään pohjapiirustuksiin, ulkoilmaihmisenä Pirjo nauttii eniten käytännön työpajoista.

 Koulutsemppari

Piirros tulevaisuuden koulutsempparista keltaisessa ankkavillapaidassa.
Kalevi on 30-vuotias tunnettu vloggaaja Turusta. Yhteistyö kaupungin kanssa johti hiljattain päivätyöhön, jossa hän saa tehdä omien arvojensa mukaista työtä. Kalevilla on tunneälyä, jota nuorten kanssa tarvitaan.

Digiasiointineuvoja

Piirros digiasioinineuvojasta oranssissa mekossa ja punaisessa hijabissa
Samira on 29-vuotias kahden tyttären äiti Vantaalta. Y-sukupolven kasvatti on digitaalisen vuorovaikutuksen vesissä kotonaan, ja sukunsa suosiossa, kun mummon tabletti menee jumiin. Järjestelmällisenä ja ihmissilmää omaavana Samira osaa palastella järjestelmät käyttäjänsä kokoisiksi osiksi.

Kehittävä hoitaja

Piirros tulevaisuuden kehittävästä hoitajasta violetissa asussa.
Karhu on 41-vuotias tamperelainen nörttiskenen kasvatti ja kulinaristi. Luotettavana tyyppinä hän on se, jota pyydetään osastojen projekteihin. Karhu valvoo, että kaikki tulevat kuulluiksi. Hän osaa ärähtää kiirehdityistä aikatauluista, mutta muistaa myös juhlistaa työvoittoja.

Monikulttuurisuusohjaaja

Tulevaisuuden monikulttuurisuusohjaaja violetissa puserossa ja pinkeissä housuissa
Ilmari on 28-vuotias ekstrovertti maailmankansalainen. Vaihto-opiskelijana hän jäi ulkomaille töihin vuosiksi, kunnes palasi perheellistyessään kotimaahan. Muuntokoulutuksen käynyt Ilmari hyödyntää nyt taustaansa kaupungin palveluksessa.

Yhteisötalkkari

Tulevaisuuden yhteisötalkkari keltaisessa liivissä ja pienen koiran kanssa.
Viima on 23-vuotias eläinrakas oululainen. Viima itsenäistyi nuorena, muuttaessaan opintojen perässä Pohjanmaalle. Hän palasi kotikaupunkiinsa työtä saatuaan. Viima nauttii, kun voi rytmittää itse työpäivänsä ja olla avuksi kaikille taaperoista vaareihin.

Yhteystiedot

Hanna-Kaisa Hämäläinen

Hanna-Kaisa Hämäläinen

tiedottaja
Sähköposti:
Hanna-Kaisa.Hamalainen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus
Tehtävät:
  • Työvapaalla

Sanja Mursu

osaamisen kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2093
Matkapuhelin:
+358 40 515 9978
Sähköposti:
sanja.mursu@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen