Lähikuva käsistä selaamassa viidenkymmenen euron seteleitä.
Tilastot
4
/2019

Juho Ruskoaho, työmarkkinatutkija

10.9.2019

Puolet sairaanhoitajista ansaitsee yli 3 100 euroa kuussa

Kuntasektorin tehtävissä ansioiden muodostumisess on suuria eroja nimikkeiden välillä. Palkkahajonnat ovat suuria myös nimikkeiden sisällä.

Kuntasektorin työntekijöillä ansiot muodostuvat useasta tekijästä. Tehtäväkohtaisen palkan päälle maksetaan työkokemuksen perusteella automaattisesti tulevia lisiä. Lisäksi osa työntekijöistä saa henkilökohtaisia lisiä ja työaikakorvauksia, joista muodostuu säännöllisen työajan ansio. Kokonaisansioon tulee edellä mainittujen lisäksi vielä korvaukset mahdollisista lisä- ja ylitöistä sekä päivystyskorvauksista.

Ansioiden rakenne vaihtelee runsaasti nimikkeiden välillä ja erot palkkatekijöissä tuovat suurta vaihtelua myös nimikkeiden sisälle.

Lääkäreillä tehtäväkohtaisen palkan osuus muita pienempi

Suurella osalla erikoislääkäreistä tehtävään kuuluu velvollisuus päivystää, minkä lääkärit useimmiten tekevät säännöllisen työajan lisäksi virka-ajan ulkopuolella. Erikoislääkärien kokonaisansiosta keskimäärin peräti 30 prosenttia muodostuu lisä-, ylityö- sekä päivystyskorvauksista, mikä on selvästi enemmän kuin kuntasektorilla keskimäärin.

Säännölliseltä työajalta maksettavien lisien osuus on suurin palomiehillä ja terveyskeskushammaslääkäreillä. Palomiehet saavat erityisesti työaikoihin liittyviä lisiä. Terveyskeskushammaslääkäreillä toimenpidepalkkiot muodostavat merkittävän osan ansioista. Näillä ryhmillä erilaiset säännöllisen työajan lisät muodostavat keskimäärin jopa kolmanneksen kokonaisansioista.

Myös opettajilla säännöllisen työajan lisät ovat merkittäviä. Tarkastelluista nimikkeistä lukion lehtoreilla säännöllisen työajan lisät ovat lähes 30 prosenttia kokonaisansioista ja luokanopettajillakin yli viidennes. Kokemuslisät ovat merkittävä osa opettajien ansioita.

Tehtäväkohtainen palkka on melkein 90 prosenttia kokonaisansioista lastentarhanopettajilla, lastenhoitajilla ja siivoojilla. Kun tarkastellaan kaikkia kuntasektorin tehtäviä, tehtäväkohtainen palkka muodostaa keskimäärin noin neljä viidesosaa kokonaisansioista.

Palkkahajonta suurta myös nimikkeiden sisällä

Tehtäväkohtainen palkka kuntasektorilla perustuu tehtävän vaativuuteen. Siksi tehtäväkohtaiset palkat voivat vaihdella merkittävästi myös samalla nimikkeellä työskentelevillä. Luonnollisesti myös kokemuslisissä ja työaikakorvauksissa on paljon vaihtelua työntekijöiden välillä.

Siivoojista joka kymmenennellä kokonaisansiot jäävät alle 1 850 euron kuussa. Vastaavasti kymmenesosa siivoojista ansaitsee yli 2 200 euroa kuukaudessa.

Puolet sairaanhoitajista ansaitsee noin 3 100 euroa, mikä on suurin piirtein suomalaisen kokoaikaisen palkansaajan mediaaniansio. Korkeimmin ansaitseva kymmenys sairaanhoitajista yltää lähes 3 800 euron ansioihin. Sairaanhoitajista joka kymmenes jää noin 2 600 euron ansioihin kuukaudessa. Nämä ovat niitä sairaanhoitajia, joiden tehtävien vaativuus on arvioitu matalimmaksi ja joilla ei ole juurikaan kertynyt kokemuslisiä tai työaikalisiä.

Lukion lehtoreista kymmenesosa ei aivan yllä 3 850 euron ansioihin. Puolet lukion lehtoreista pääsee lähes 4 500 euron ansioihin ja korkeimmin ansaitseva kymmenys yltää yli 5 250 euron kuukausiansioihin.

Erikoislääkäreistä vähiten ansaitseva kymmenys yltää suomalaisittain korkeisiin, yli 5 800 euron ansioihin. Puolet erikoislääkäreistä ansaitsee vähintään lähes 8 200 euroa kuukaudessa. Tähän yltää vain alle kaksi prosenttia suomalaisista palkansaajista. Parhaiten ansaitsevat erikoislääkärit saavat usein merkittäviä päivystyskorvauksia, jotka nostavat heidät suomalaisen palkkaeliitin huipulle.

Tarkastelut perustuvat Tilastokeskuksen Kuntasektorin palkat 2018 -tilastoon, jossa on kaikkien kuntasektorilla työskennelleiden ansiotiedot lokakuulta 2018.

Palkan muodostuminen tietyissa kuntasektorin nimikkeissä
Kokonaisansioiden jakauma tietyissä kuntasektorin nimikkeissä 2018

 


Mitä eri ansiokäsitteillä tarkoitetaan?

Tehtäväkohtainen palkka

Tehtäväkohtainen peruspalkka määräytyy kunkin sopimusalan mukaisten palkkamääräysten perusteella. Se määritellään paikallisesti työn vaativuuden arvioinnin perusteella.

Varsinainen palkka

Varsinainen palkka sisältää tehtäväkohtaisen palkan lisäksi palvelusaikaan sidotut palkanlisät ja muut henkilökohtaiset lisät. Henkilökohtaisten lisien perusteena ovat henkilökohtaiset työtulokset, ammatinhallinta ja henkilökohtaiset taidot. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan esimerkiksi maksettaessa palkkaa vuosiloman, sairausloman tai äitiysvapaan ajalta.

Säännöllisen työajan ansio

Säännöllisen työajan ansioon luetaan varsinaisen palkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksettavat työaikakorvaukset kuten ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhälisät. Opettajille säännöllisesti maksettavat ylituntipalkkiot tilastoidaan myös säännöllisen työajan ansioon.

Tulospalkkio kuuluu säännöllisen työajan ansiokäsitteeseen, mutta jää käytännössä tilastoinnin ulkopuolelle, koska tulospalkkiot maksetaan yleensä vuosittain kertakorvauksena.

Kokonaisansio

Kokonaisansio muodostuu säännöllisen työajan ansioista sekä lisä- ja ylityön korvauksista. Lääkärien päivystyskorvaukset tilastoidaan ylityökorvauksiksi.

Lomaraha

Lomaraha ei sisälly edellä mainittuihin ansiokäsitteisiin. Sen suuruus määräytyy lähinnä palveluvuosien määrän perusteella ja se voi olla noin 50–70 prosenttia henkilön kuukausipalkasta.

Palkkausrakenteesta ja ansiokäsitteistä lisää tietoa KT:n verkkosivuilla.

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus
Tehtävät:
  • Työvapaalla