Tunnista psykososiaalinen kuormitus ajoissa

Sopiva työkuormitus edistää työntekijän terveyttä ja työkykyä. Liiallisella psykososiaalisella kuormituksella voi kuitenkin olla vakavia seurauksia niin yksilölle kuin koko organisaatiolle.

Kuvituskuvia psykososiaaaliseen kuormitukseen liittyvistä ilmiöistä ja asioista.

Psykososiaalinen kuormitus tarkoittaa työn sisältöön ja luonteeseen, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimintaan liittyviä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa ihmiseen haitallisesti.

Kyse ei ole vain lähityöyhteisön toiminnasta, vaan asiaan vaikuttavat myös organisaation toimintamallit ja esimerkiksi johtamiskäytännöt.

Psykososiaalisesta kuormituksesta kärsivä voi oireilla monin eri tavoin.

– Ensimmäisiä oireita voivat olla epämääräiset kivut ja vaivat, kuten päänsärky tai selkäsärky. Tai sitten omassa olossaan huomaa, että mikään ei oikein kiinnosta. On sellainen yleinen, epämääräinen pahan olon tunne, kertoo asiaan perehtynyt Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen.

Tyypillisiä oireita ovat myös aamuyön heräilyt ja tiedonkäsittelyssä esiintyvät vaikeudet. Ensin unohtuvat pienet asiat, sitten isommat. Myös päätöksenteko ja ongelmanratkaisu muuttuu vaikeammaksi. Työpäivän jälkeen ei välttämättä enää jaksakaan lähteä tuttuun harrastukseen.

Arkikielessä oireita voidaan kutsua myös stressireaktioiksi.

Moilasen mukaan käyttäytymisen muuttuminenkaan ei ole harvinaista. Joidenkin kohdalla kuormittuneisuus voi näkyä päihteiden käytön lisääntymisenä.

– Ihmiset reagoivat eri tavoilla. Siksi on tärkeää oppia seuraamaan omaa tilannetta ja sitä, tapahtuuko omassa käyttäytymisessä muutoksia.

Esimiehille on tärkeää oppia tunnistamaan muutoksia myös omassa työyhteisössä ja sen jäsenissä.

– Työkaverissa muutos voi olla vaikka sellainen, että hän ei enää lähdekään kahville tai lounaalle porukalla, vaan alkaa vetäytyä, Moilanen sanoo.

Pahimmillaan huomaamatta jäänyt kuormittuneisuus voi johtaa yksilötasolla vakaviin terveydellisiin haittoihin, jotka näkyvät esimerkiksi sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisinä.

Lisäksi haitat näkyvät laajemmin koko työyhteisössä; siinä miten työyhteisö toimii, miten työt sujuvat, mikä on palvelun laatu ja miten tuottavaa työ on.

Henkilöstön tiheä vaihtuvuus voi myös olla varoitusmerkki, kun osa väestä vaihtaa työpaikkaa paremman toivossa.

Esimiehet haluavat tietää ja osata enemmän

Moilanen haastatteli hiljattain lähes sataa eri alojen esimiestä psykososiaalisesta kuormituksesta. Mukana oli esimiehiä niin yksityiseltä sektorilta kuin valtiolta, järjestöistä ja kunnista. Vaikka esimiesten toimialat vaihtelivat, oli päällimmäinen huolenaihe yhteinen.

– Kautta linjan nousi esiin huoli siitä, miten saisi valmiuksia ottaa esiin turvallisella tavalla ja ennakoivasti työkuormittuneisuuteen liittyviä asioita. Toinen esimiehiä huolettanut asia oli, miten tunnistaa haitallisesti kuormittuneet henkilöt, Moilanen kertoo.

Lisäksi monet Moilasen haastattelemat esimiehet kokivat, etteivät heidän omat työnantajansa olleet antaneet perehdytyksessä riittävästi eväitä psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. Haastatellut halusivat osata ja tietää enemmän aiheesta.

Toisaalta esimiehet pohtivat myös sitä, miten tuoda esimiehenä esiin se seikka, että työntekijälläkin on oma vastuunsa työn kehittämisessä, työn kokonaisuudessa ja työkuormitukseen liittyvissä asioissa. Esimies ei voi vastata kaikesta työntekijän hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

– Työntekijän työn ulkopuolisen elämän pitäisi olla sellaisessa balanssissa, että voimavarat riittävät työn tekemiseen. Näin ei aina kuitenkaan ole. Tällöin tilanne kannattaa ottaa esille esimiehen kanssa. Mitä varhemmin, sen parempi, Moilanen muistuttaa.

Ylikuormittuneisuutta on joka alalla

Moilanen uskoo, että psykososiaalinen kuormitus on viime aikoina lisääntynyt.

– Monet psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvistä asioista kulkevat käsi kädessä työn luonteen muuttumisen ja työelämän tahdin kiristymisen kanssa. Kun työ muuttuu, niin hyvin usein myös tarvittava osaaminen muuttuu.

Moilanen muistuttaa, että ongelma koskee kaikkia toimialoja ja työyhteisöjä.

– Ei voida enää ajatella, että kuormittuneisuus liittyisi vain esimerkiksi asiantuntija- tai toimihenkilötyöhön tai vain tietyille toimialoille.

Samalla Moilanen kuitenkin huomauttaa, että etenkin esimiesten on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisia kuormitustekijöitä esimiesrooliin liittyy ja miten kuormitusta voi ennaltaehkäistä ja vähentää. Esimiestyöhön liittyy usein monelta suunnalta tulevia paineita ja vaatimuksia, jotka voivat lisätä kuormittuneisuutta.

– Tässä ajassa esimiestehtävä ei ole sellainen tehtävä, jota kävisi kateeksi. Kyllä he ovat aika kovilla.

Pienetkin teot auttavat

Psykososiaalinen kuormitus voi kuulostaa terminä pelottavalta ja hankalalta. Työpaikoilla voi tuntua siltä, ettei ongelmaan voida oman työyhteisön voimin vastata. Moilanen haluaa karistaa tällaiset harhaluulot. Kuormituksen hallinnassa on usein kyse arjen asioista, kuten siitä miten töitä järjestellään ja miten työyhteisössä toimitaan yhdessä.

– Keskeinen väline jolla moneen asiaan voi vaikuttaa, on säännöllinen yhteinen keskustelu työhön ja sen sujumiseen liittyvistä asioista. Tärkeää on, että siihen osallistuvat kaikki, Moilanen sanoo.

– Työpaikoilla on mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan arkisilla pienillä teoilla. Aina ei tarvita ulkopuolista konsulttia tai ylimääräistä rahaa, vaan työyhteisön voimin ja toimin voidaan tehdä paljon asioita.

Työturvallisuuskeskus aloittaa marraskuussa Kevennä kuormitusta -kampanjan, jossa tuodaan esiin kuormitusta keventäviä ja voimavaroja vahvistavia arjen tekoja. www.ttk.fi

Lue Seija Moilasen vinkit työkuormituksen ennaltaehkäisyyn TTK:n blogista >