Tilastot
6
/2019

Juho Ruskoaho, työmarkkinatutkija

12.12.2019

Lääkärien koulutusmäärät eivät vastaa potilaiden tarpeita

Suomessa lääkärimäärät ovat Pohjoismaiden alhaisimmat ja sairaanhoitajamäärät keskitasoa. Lääkärien koulutusmäärän taso on aivan liian matala.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väestö ikääntyy ennennäkemätöntä tahtia. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa reilusta puolesta miljoonasta yli yhdeksänsataan tuhanteen.

Iäkäs väestö tarvitsee paljon terveyspalveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ennusteiden mukaan terveydenhuollon työvoimatarve kasvaisi lähes 20 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, vaikka tuottavuus paranisi merkittävästi onnistuneiden järjestelmäuudistusten ansiosta. Ilman radikaalia tuottavuuden nousua henkilöstön tarve kasvaisi peräti 50 prosenttia.

OECD-tilastojen mukaan Suomessa on noin 3,2 työssä olevaa lääkäriä tuhatta asukasta kohti, kun Ruotsissa ja Tanskassa vastaava luku on noin 4 ja Norjassa peräti 4,7. Työssä olevia sairaanhoitajia Suomessa on 14,3 tuhatta asukasta kohden, kun Ruotsissa ja Tanskassa luku on noin 10 ja Norjassa jopa 18.

Hoitajien opiskelupaikkoja lisätty 

Tulevaan hoitotarpeeseen on varauduttu hoitajien kohdalla. Hoitajilla koulutuksessa olevan vuosikurssin koko on aina ollut suurempi kuin työvoimassa olleen yhden ikäluokan koko. Sairaanhoitajia valmistui 2000-luvun alussa noin 2 000 vuodessa, mutta vuonna 2017 jo noin 3 500. Sairaanhoitajista eläkeiän saavuttaa vuosina 2020–2040 enimmillään noin 2 000 henkilöä.

Lääkärien koulutusmääriä leikattiin rajusti 1990-luvulla. Siksi 2000-luvun alussa lääkäreitä valmistui selvästi aiempaa vähemmän, alle 400 vuodessa. Parhaillaan eläkeiän saavuttaa yli 600 lääkäriä vuodessa. Vuodesta 2009 lähtien lääkäreitä on valmistunut keskimäärin noin 600 vuodessa. Nykyinen aloituspaikkojen taso (750) saavutettiin vuonna 2016.

Sairaanhoitajien määrä per 1000 asukasta Norja Suomi Ruotsi Tanska

Lääkärien koulutusmäärä ei riittävä

Oikealla olevaan kuvioon on arvioitu kahdella skenaariolla lääkärityövoiman kysyntää sekä tarjontaa. Korkeamman kysynnän kasvuvauhdiksi on oletettu työikäisen lääkärimäärän kasvuvauhti vuosina 2000–2016. Tämä 1,7 prosentin kasvu tarkoittaa nykyhetkellä tarpeen kasvua noin 350 työikäisen lääkärin verran vuodessa.

Matalamman kysynnän skenaariossa on hyödynnetty valtion kuntatalousohjelmaa, jossa väestön ikääntymisen ennakoidaan kasvattavan kustannuksia prosentilla vuosittain 2020-luvulla. Tässä laskelmassa 2030-luvun kasvuksi on oletettu 1,5 prosenttia. Prosentin kasvu tarkoittaisi reilua 200 lisälääkäriä vuodessa.

Kysynnän lähtötason on laskettu olevan 1 200 lääkäriä nykyistä työikäistä lääkärimäärää suurempi. Tällä määrällä voitaisiin täyttää julkisen sektorin täyttämättömät kokoaikaiset lääkärinvakanssit (760), kun huomioidaan osa-aikaisuus, työllisyysaste ja yksityiselle sektorille työllistyminen. Laskelmassa ei huomioida kiristyvän hoitotakuun vaikutuksia. Todellinen lääkärivaje voi siis olla suurempi.

Nykytilannetta kuvaavassa tarjontaskenaariossa lääkärikoulutuksen sisäänotoksi on oletettu nykyiset 750 aloituspaikkaa ja toisessa, lisäkoulutusta kuvaavassa skenaariossa koulutusmäärä on kasvatettu 950 aloituspaikkaan. Ajanjaksolle oletetaan merkittävää nettomaahanmuuttoa.
 
Ulkomailta oletetaan tulevan vuosittain peräti 150 lääkäriä enemmän kuin Suomesta lähtisi. Lääkäriliiton tekemän kyselyn mukaan ulkomailla opiskelevista 35 prosenttia suhtautui Suomeen paluuseen epävarmasti ja kolme prosenttia kielteisesti.

Laskelma osoittaa, että lääkärivaje kasvaa lähivuosina joka tapauksessa. Pelkästään tämän hetkisen tarpeen täyttäminen kestää kuusi vuotta. Lääkärimäärän kasvusta 75 prosenttia tulee toivotusta runsaasta nettomaahanmuutosta. Vaikka jo joka kymmenes lääkäri maassamme on ulkomaalaistaustainen, ei maahanmuutto ole paikannut lääkäripulaa.

 

Lääkärien koulutusmäärä per 1000 asukasta Norja Ruotsi Tanska Suomi

Koulutusmäärien lisäys on ratkaisu

Mittavan maahanmuuton lisäksi lääkärivajeen paikkaaminen edellyttää tuntuvaa lääkärikoulutuksen lisäystä, jonka turvin lääkäripula alkaisi pienentyä vuonna 2028. Laskelmassa lääkärikysynnän kasvun skenaariot ovat historiaan peilaten maltillisia. Potilaiden hoitotarpeiden kasvu voi edellyttää selvästi suurempaa lääkärimäärän lisäystä.

Laskelmassa työpanos lääkäriä kohti on oletettu vakioksi, vaikka osa-aikatyön tiedetään yleistyneen ja lääkärien keskimääräisten työtuntien vähentyneen. Työaikalain työpanosta rajoittavaa vaikutusta ei ole ennakoitu.

Laskelmassa eläkeikä on oletettu vakioksi, vaikka todennäköisesti työurat pitenevät. Jotta korkeamman koulutuksen ja kysynnän skenaariossa tasapaino saavuttaisiin, pitäisi eläkeiän nousta noin 5,5 vuotta. Alin eläkeikä ja tavoite-eläkeikä nousevat ajanjaksolla selvästi vähemmän.

Heikko pääsy lääkäriin on terveydenhuoltomme merkittävä ongelma. Lääkärien työhyvinvointiongelmia ovat töiden pakkotahtisuus ja vähäinen seniori- ja kollegatuki. Kumpikin ongelma ratkeaa lisäkoulutuksella, kun potilaat pääsevät lääkäriin ja kollegoita on työpaikoilla riittävästi. 

Koulutuspaikkojen lisätarve koskee myös muita laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joista on pulaa. Näitä ovat muun muassa sosiaalityöntekijät, kuulontutkijat ja puheterapeutit sekä psykologit, joiden tarvetta kasvattaa myös kiristyvä hoitotakuu.

Koulutusmäärien lisäys pitää tehdä heti, kun koulutukseen tulevien ikäluokkien koko on vielä verrattain suuri.

Yksityinen sektori ei riitä taikatemppuihin 

Julkisuudessa lääkärien työtilanteesta on esitetty epälooginen väite, jossa vaje poistuisi siirtämällä lääkärit yksityiseltä sektorilta julkiselle. Analoginen väite olisi, että esimerkiksi koodaripula ratkaisi siirtämällä koodarit peliteollisuudesta julkisia ICT-tietojärjestelmiä kehittämään.

Siirtämällä työssä olevia toiseen paikkaan töihin siirretään työvoimapula vain toisaalle. Ainoa ratkaisu on osaajien määrän kasvattaminen.

Yksityisen sektorin tuote on nopea pääsy lääkäriin ja sitä markkinoidaan näyttävästi. Pääkaupunkiseudulla väitetään olevan päivittäin 1 500 vapaata yleislääkärin vastaanottoaikaa. Jos näistä ilmoitetuista tyypillisesti 15 minuutin käynneistä edes puolet olisi siirrettävissä julkisen sektorin työpanoksiksi, vastaisi se noin 25 lääkärin työpanosta.

Samaan aikaan mediatietojen mukaan Helsingissä on 50–70 terveyskeskuslääkärin virkaa täyttämättä.

On ilmiselvää, että lääkärien työmarkkinoilla ei ole kohtaanto-ongelmaa vaan huutava pula tekijöistä. Nykyisillä koulutusmäärillä pula pahenee.

Lääkärien kysyntä- ja tarjontaskenaariot

Yhteystiedot

Juho Ruskoaho

Juho Ruskoaho

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2021
Matkapuhelin:
+358 44 532 8467
Sähköposti:
Juho.Ruskoaho@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Työmarkkinatutkimus