Sopimukset
6
/2019

Mirja-Maija Tossavainen, johtava työmarkkinalakimies

12.12.2019

Ohjeita vuorokausilevosta työvuorosuunnitteluun

Vuorokausileposäännös muuttuu ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun 1. tammikuuta 2020 lukien kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalueella.

Kun uusi työaikalaki tulee voimaan ensi vuoden alussa, sillä on merkitystä  jaksotyön työvuorojärjestelyissä heti 1. tammikuuta lähtien. Vuorokausileposäännöstä noudatetaan heti vuoden alusta. Muutosten vuoksi työnantajien on hyvä käydä läpi työvuorojärjestelynsä jaksotyössä.

Vuorokausilepoa koskeva säännös muuttuu jaksotyössä

Uudessa työaikalaissa pääsääntönä on 11 tunnin yhdenjaksoinen vuorokausilepo. Tämä koskee myös jaksotyötä.

Työaikalain 25 §:n mukaan työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Tämä koskee siis kaikkia työaikamuotoja, myös jaksotyötä.

Laki antaa kuitenkin jaksotyössä mahdollisuuden siihen, että vuorokausilepo saadaan työjärjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin. Tällöin työntekijälle on annettava korvaava lepoaika.

Vuorokausilepoa saa lyhentää perustellusta syystä

Vuorokausilepoa koskevassa lainsäännöksessä puhutaan työjärjestelyihin liittyvistä syistä. Lain perusteluissa on selvitetty, mitä tällä tarkoitetaan. Perustelujen mukaan myös jaksotyössä vuorokausilepo on lähtökohtaisesti annettava pääsäännön mukaisesti, eli lepoaikaa ei pitäisi säännönmukaisesti lyhentää yhdeksään tuntiin.

Vuorokausilevon lyhentäminen voi tulla kyseeseen, kun työn luonne tai epäsäännöllisiin työvuoroihin perustuvat työjärjestelyt sitä edellyttävät. Esimerkiksi vuorojen vaihtuessa voi olla tarpeen lyhentää vuorokausilepoa.

Perusteena vuorokausilevon lyhentämiselle voi olla myös työn luonteeseen liittyvä syy, kuten esimerkiksi potilaan asianmukaisen hoidon kannalta tarkoituksenmukaiset vuorojärjestelyt. Perusteena vuorokausilevon antamiselle yhdeksän tunnin mittaisena voi niin ikään olla työntekijöiden kannalta epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttäminen.

Työntekijöiden toive tehdä työvuorot tiiviimmässä ryppäässä ja sen jälkeen saada pidemmät vapaajaksot voi olla peruste lyhentää vuorokausilepo yhdeksään tuntiin.

Mitä säännöksen muuttuminen tarkoittaa?

Lakimuutoksen selvä lähtökohta on, että myös jaksotyössä vuorokausilepo on 11 tuntia. Laissa sallitaan kuitenkin se, että jaksotyössä vuorokausilepoa voidaan lyhentää yhdeksään tuntiin työjärjestelyihin liittyvistä syistä. Lyhentämisen ei kuitenkaan pidä olla säännönmukaista.

Syyt yhdeksän tunnin vuorokausilevon käyttöön voivat olla erilaisia. Lyhempää vuorokausilepoa ei kuitenkaan pidä käyttää automaationa. Vuorokausileposäännöksen muuttumisen taustalla olevat tekijät liittyvät työstä palautumiseen ja terveyteen.

Jos vuorokausilepoa lyhennetään yhdeksään tuntiin, pitää työntekijälle antaa korvaava lepoaika. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena.

Mitä tarkoittaa korvaava lepoaika?

Korvaavalla lepoajalla tarkoitetaan sitä, että jos työntekijän vuorokausilepo jää alle 11 tuntiin, työnantajan on annettava hänelle 11 tunnista puuttuvaa osaa vastaava korvaava lepoaika. Jos työvuorojen väliin jäävä vuorokausilepo on yhdeksän tuntia, työnantajan on huolehdittava kahden tunnin korvaavan lepoajan antamisesta. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena.

Käytännössä korvaava lepoaika tulee useimmiten annetuksi seuraavan vuorokausilevon yhteydessä ilman suurempia muutoksia työaikajärjestelyihin.

Lain mukaan korvaava lepoaika on annettava seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos tämä ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, korvaava lepoaika annetaan niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa (työaikalaki 25 § 4 momentti).

Lain perusteluissa on erikseen todettu, että vuorokausilevon lyhentämisestä johtuva korvaava lepoaika ei lyhennä työntekijän säännöllistä työaikaa. Se voidaan antaa sellaisena säännöllisen työajan ulkopuolella olevana aikana, jolloin työntekijällä ei ole muuta lepoaikaa, kuten päivittäistä taukoa, vuorokausilepoa tai viikkolepoa.

Korvaava lepoaika ei siis lyhennä säännöllistä työaikaa.

Varallaolo ja vuorokausilepo voivat olla päällekkäin

Vuorokausilepo voidaan edelleen sijoittaa päällekkäin varallaoloajan kanssa. Korvaavaa lepoaikaa ei kuitenkaan saa sijoittaa varallaoloajalle (työaikalaki 25 § 4 momentti).

Jos työntekijän vuorokausilepo ja varallaoloaika ovat päällekkäin ja työntekijä saa kesken vuorokausilevon työkutsun, työnteko keskeyttää vuorokausilevon. Tällöin korvattavaa lepoaikaa olisi työkutsun vuoksi saamatta jäänyt lepoaika. Korvaavaa lepoaika on annettava sellaisena aikana, jolloin työntekijä ei ole sidottu varallaoloon.

Peräkkäisten yövuorojen määrä jaksotyössä

Lain 8 §:n 5 momentin mukaan jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaisesti teettää peräkkäin enintään viisi sellaista vuoroa, joissa vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan. Tämän jälkeen hänelle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa.

Tämä tarkoittaa, että työaikalain voimaantulon jälkeen 1.1.2020 lukien jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaisesti teettää peräkkäisiä yövuoroja vain viisi aikaisemman seitsemän sijasta. Sen jälkeen työntekijälle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa.

KVTES:n III luvun 9 §:n mukaan työvuoroja saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän. Tämä määräys on edelleen voimassa.
Lainmuutos koskee siis peräkkäin teetettäviä yövuoroja jaksotyössä.

Lue myös KT:n yleiskirje 11/2019 uudesta työaikalaista ja sen voimaantulosta.

Yhteystiedot

Mirja-Maija Tossavainen

Mirja-Maija Tossavainen

johtava työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2117
Matkapuhelin:
+358 50 527 6019
Sähköposti:
Mirja-Maija.Tossavainen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat