Marina Erhola, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
Kuntacaset
6
/2019

Teksti: Taru Berndtson
Kuva : Eeva Anundi

12.12.2019

Säästöjä haetaan kaikin keinoin

Rahoitusvaje pakottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän irtisanomisiin. Yhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola uskoo, että panostukset johtamiseen ja yhtymän kuntien yhteistyöhön auttavat saamaan myös talouden kuntoon.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rahoitusvaje suhteessa vahvistettuun talousarvioon on tänä vuonna noin 40 miljoonaa euroa. Summan suuruus ei tullut yhtymän toimitusjohtajana loppukesästä aloittaneelle Marina Erholalle yllätyksenä.

– Viime vuoden talousarvioneuvotteluissa ei omistajakuntien kanssa saavutettu yhteistä näkemystä. Kuntayhtymän virkamiehet arvioivat vajeeksi silloin 30 miljoonaa euroa, Erhola sanoo.

– Täällä on ennenkin ollut alijäämiä. On kuitenkin ollut tapana, ettei niitä kerrytetä, vaan muutostalousarviolla jäsenkunnat kuittaavat ne vuosittain pois. 

Tällä kertaa kuntayhtymä joutuu vajeesta selvitäkseen turvautumaan henkilöstön vähennykseen. Äskettäin päättyneissä, koko organisaatiota koskeneissa yt-neuvotteluissa oli tavoitteena 15 miljoonan euron säästö henkilöstömenoista. Säästötavoite vastaa noin 250 henkilötyövuotta. 

Erholan mukaan 50 työntekijää joudutaan irtisanomaan. Noin 40 eläkkeelle jäävän sijaan ei palkata ketään, ja määräaikaisuuksia lopetetaan. Ensi vuonna koko henkilöstö joudutaan myös lomauttamaan. Tosin käytännössä se koskee vain noin puolta henkilöstöstä, koska kaikista yksiköistä lomautusta ei voi tehdä.

Henkilöstövähennykset kohdistuvat pääasiassa esimiestehtäviin.

– Meillä on mahdollisuus vähentää jonkin verran hallinnollisia tehtäviä, onhan kyseessä iso organisaatio ja lisäksi kolmen hallinnollisen organisaation yhteenliittymä. Valitettavasti vähennyksiä on tehtävä myös palvelutuotantoon. Esimerkiksi vanhusten ei-lakisääteisiä palveluja lakkautetaan, samoin sairaalapuolelta muutamia osastopaikkoja. 

Kaikkiaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä on runsaat 7 000 työntekijää. Kuntayhtymään kuuluu Lahden lisäksi 11 pienempää kuntaa.

Säästöjä on toki etsitty kaikista mahdollisista paikoista.

– Vain 45 prosenttia kuntayhtymän menoista on henkilöstömenoja, sillä ostamme paljon palveluja. Olemme neuvotelleet kaikkien inhouse-yhtiöidemme kanssa hinnanalennuksista ja jossain määrin onnistuneetkin. Kävimme myös tilakustannuksia läpi ja huomasimme, että olemme maksaneet vuokraa jopa tyhjistä tiloista. Pelkästään niistä luopumalla saatiin noin miljoonan euron vuosisäästö.

Tehokas yksikkö, vaikeat olosuhteet

Marina Erholan mukaan kuntien rahoitusmahdollisuudet ovat erityisen huonot Päijät-Hämeessa.

– Tilanne on hankalampi kuin esimerkiksi Etelä- tai Pohjois-Karjalassa. Kuntien yhteenlaskettu valtionosuuksien ja verotulojen kertymä ei riitä, koska aluetta rasittaa niin sanottu double-burden-ilmiö: samaan aikaan, kun väestö vanhenee, on paljon aktiiviväestön ongelmia kuten lastensuojelun tarvetta ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

Erhola muistuttaa, että valtakunnallisessa vertailussa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on ollut hyvin kustannustehokas.

– Tarvevakioituna meillä on ollut Suomen toiseksi alhaisimmat menot. Erikoissairaanhoito on ollut hyvin tehokasta jo vuosikausia. Kuntien verotulo- ja rahoituspohjat alkavat vain olla niin heikkoja, etteivät ne kestä näitäkään menoja. Kunnallisveroprosentit ovat jo valmiiksi korkeita, esimerkiksi Lahdessa 20,75. Niitäkään ei voi loputtomasti nostaa.

Päijät-Häme ei ole suinkaan yksin ongelmiensa kanssa.

– Huoltosuhde lähes koko maassa heikkenee, eivätkä palvelujärjestelmät pysty vastaamaan palvelujen tuottamisen tarpeeseen. Myös rahoittamisessa on vaikeuksia. Olennaista olisi kehittää ja uudistaa palvelujärjestelmää koko ajan.

Säästöjen kautta kohti parempaa

Marina Erhola ei halua maalata Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tulevaisuudesta liian synkkää kuvaa.

– Olemme iso toimija ja integroitu sotekuntayhtymä, mitkä ovat hyviä asioita. Kuntayhtymä on myös varsin tuore ja sen toimintoja voidaan vielä harmonisoida. Yhtymä käynnistettiin vasta 2017 ja silloinkin varsin nopealla aikataululla.

– Mielestäni meillä on kuntajohtajien kanssa hyvä yhteinen näkemys siitä, miten kustannuksia voisi realistisesti vähentää. Ja toisaalta kunnat tekevät sen, mikä on mahdollista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 

Kuntayhtymässä on myös hiljattain käynnistetty laajan muutosohjelman valmistelu.

– Tavoitteena on parantaa esimerkiksi johtamista sekä omistajakuntien ja kuntayhtymän välistä vuorovaikutusta. Myös palvelurakennereformien tekemistä jatketaan muun muassa laittamalla avosairaanhoito maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Kaiken kaikkiaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta parannetaan kaikilla alueilla.

Marina Erholan mukaan hyvin pitkän ajan tavoitteena on se, että kuntayhtymä parantaa toiminnallaan elinvoimaisen maakunnan toimintaedellytyksiä.

– Kuntayhtymä on paitsi ylipäätään iso toimija, myös todella iso työllistäjä. Yhtymän talouden ja toimintakyvyn pitäisi paremmin sopeutua vastaamaan kuntien rahoituskykyä – kuitenkin niin, että lakisääteiset palvelut ja potilasturvallisuus pystytään turvaamaan. 

Vastaisuudessa myös palveluntuottajan ja osakaskuntien roolia kannattaa selkeyttää.

– Väestön ikääntymiselle sekä sosiaaliselle eriarvoisuudelle ja huonovointisuudelle ei voi nopeasti tehdä mitään, mutta haemme kuntien kanssa sopivaa yhteistyön mallia ongelmien ennaltaehkäisyyn. Olen tyytyväinen siihen, mihin suuntaan yhteistyö on kehittymässä.

Marina Erhola itse toimi aiemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtajana. Laitos määrittelee ja seuraa sote-palvelujen laatua. Yllättikö sote-palvelujen tuottamisen arki?

– Ei voi sanoa, että arki olisi yllättänyt, koska ennen kymmenen vuoden THL:n pestiäni olen ollut johtamassa kahta kuntayhtymää.
Tiesin myös, että alueiden Suomessa painitaan soten kaatumisen jälkeen isojen pulmien kanssa. Tilanne asettaa poikkeuksellisen suuret vaatimukset johtamiselle ja poliittiselle päätöksenteolle.